Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Kunnille määräaikainen vapautus purettavien kiinteistöjen alaskirjauksista

Kunnissa muhii kiinteistöpommi – kiinnostavatko riskirakennukset ketään uusissa maakunnissa? Uutisoi Yle Uutiset eilen.

Kirjoitin oheisen blogin syyskuussa, jossa esitin keinoja ratkaista tilanne.

Kunnissa on toivottu konkreettisia esityksiä siitä, miten varmistetaan, ettei yksitäinen kunta jää yksin vastuuseen tyhjistä kiinteistöistä. Syyskuussa julkaistiin virkamiesselvitys, jossa on esitetty ratkaisuhahmotelmia kiinteistöasiaan. Virkamiesryhmässä esitetään samoja keinoja, joita aiemmin olen tuonut esille kuntien talouden kohentamiseen.

Toivon, että eteenpäin menevät ainakin seuraavat ehdotukset:

1. Korjauskelvottomien rakennusten purkamiseen myönnetään avustusta.

2. Kunta saa harkinnanvaraisen valtionosuuden toimitilamuutosten toteutukseen

ja

3. Kriisikuntakriteeristöön tehdään määräaikainen poikkeus, eli poistuvista sote-kiinteistöistä tehtyjä alaskirjauksia ei oteta huomioon kriisikunnan määrittelyssä.

Mielestäni tässä tulisi mennä vielä pidemmälle.  Kuntien tulisi saada määräaikainen vapautus purettavien kiinteistöjen alaskirjauksista. Tämän tulisi koskea myös muita kuin sote-kiinteistöjä.

Lähtökohtana on oltava saavutettavissa olevat palvelut ja lähipalvelut on turvattava myös harvaan asutulla maaseudulla. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin konkreettiset tavat hoitaa tyhjenevien kiinteistöjen dilemma. Kunnille tilanne on akuutti jo nyt kun käytöstä poistetaan pahoista sisäilmaongelmista kärsiviä rakennuksia.

Olen aiemmin ottanut kantaa asiaa mm. VM:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa etsittiin konkreettisia esityksiä kuntien taloustilanteen parantamiseksi.

 

Kuntalehti on uutisoinut asiaa:

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/talous/vaalan-maatta-palvelutuotannost...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ongelma on pahin kunnissa, missä budjettia on pidetty tasapainossa poistoja vähentämällä. Siten korjausvelka on kasvanut, mutta kunnan talous on näyttänyt ulos päin todellista tasoaan paremmalta.

Nyt tuo soppa on edessä, kun uusi organisaatio ei voi ottaa vastaan yliarvotettua omaisuutta. Mikäpä siinä muu auttaa kuin meno valtion eli veronmaksajien kukkarolle.

Tämä on aika kummallinen tilanne, kun jo siirtymävaiheessa heikot kunnat saavat ansiotonta hyötyä mekaanisesta veroleikkauksesta. Kaikkien kuntin verotuloja alenntaan 12,3 prosenttiyksikköä. Tästä hyötyvät ne kunnat , joiden terveydenhoitomenot ovat keskimärää korkeammat. Maksajia ovat alueet ja kunnat joiden väestörakenne on terveempi.

Valitettavasti näyttää, ettei tämäkään riitä, vaan maaseutukuntien heikko taloudenpito tulee muun yhteiskunnan vastuulle. Ainoa keino, jota kautta päästään joskus tulevaisuudessa tervemmälle pohjalle on kuntaliitokset. Kuntien pitää olla väestöpohjaltaan tarpeeksi isoja, jotta niilla riittävät voimavarat niin tehtäviin, mitä niille terveydenhuollon jälkeen jää.

Lisäksi kunnille on asetettava velvoite hoitaa talouttaan terveesti niin, ettei omaisuuksien yliarvostusta synny. Kunnilla on toki itsehallinto, mutta sen ei saa olla oikeus jättää välttämättömiä investointeja ja poistoja tekemättä.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Tässä asiassa ei kannata hakea vastakkainasettelua. Itseasiassa kaupungeissa ja kaupunkien läheisillä alueilla voi olla suurin tarve karsia palveluverkkoa maakuntauudistuksen jälkeen.

Mitä tulee poistoihin niin jos kunta noudattaa kirjanpitolautakunnan poistosuunnittelman rajoja, niin kuvaamaasi tilannetta ei synny. Ehkä vanhaan aikaan oli tavallista korjata kunnan tulosta poistoaikoja pidentämällä.

Esim. omassa kunnassani olemme samaan aikaan tasapainottaneet talouden, investoineet, purkaneet ja kirjanneet alas. Tällaista hyvää työtä tehdään nykyään monissa kunnissa tulevaisuutta ajatellen. Kun tarkastellaan kuntia konsernitasolla niin talouden tunnusluvat näyttävät hyvin erilaisilta.

Toki verot laskevat 12,3 prosenttiyksikköä. Siitä huolimatta oman kuntani verojen korotuspaine on 0,75 prosenttiyksikköä uudistuksen jälkeen. Kuntamme erikoissairaanhoidonmenot/asukas ovat olleet maakunnan korkeimmat, johtuen sairastavuudesta ja ikärakenteesta. Toki talouden ennustettavuus paranee kun vuosittaista heilahtelua ei enää ole.

Harvaan asutuilla alueilla kuntaliitokset ovat harvoin kannattavia. Välimatkat ovat pitkiä ja hyötyjä ei saavuteta. Itse näen, että on parempi, että oma kuntani kehittää aluettaan aktiivisesti kuin että se olisi jonkin ison kunnan esim. Oulun reuna-alue.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset