*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Lähiruuan osuutta julkisessa ruokahuollossa voi kasvattaa

  • Lähiruuan osuutta julkisessa ruokahuollossa voi kasvattaa

Kansanedustaja Mikko Kärnä nosti esille omassa blogissaan tänään (2.1.2017)  lähiruuan eettisenä valintana ja haastoi yhteisöt Suomen 100-vuotisjuhlavuonna mukaan talkoisiin kotimaisen ruoan puolesta.

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa, josta ruokahankintojen osuus on 350 miljoonaa euroa. Omassa kotikunnassanani Vaalassa lähiruoka on kirjattu kunnan strategiaan. Lähiruoka nähdään vahvana elinvoimakysymyksenä. Kuntalaisilta kerätyt veroeurot laitetaan pyörimään omalla alueella. 

Lähiruuan ja kotimaisten raaka-aineiden osuutta julkisessa ruokahuollossa voi kasvattaa. Se vaatii hieman viitseliäisyyttä ja tahtoa. Taidokkaasti tehty suunnittelu ja hankinnat pitävät myös kustannukset kurissa. Vaalassa lähiruoka otettiin strategiaan samaan aikaan kun käynnistettiin mittavat talouden tasapainottamistoimet. Taloudellinen tehokkuus ja laadukas lähiruoka lautaselle eivät ole toisiaan poissulkevia. Tämä on meillä käytännössä todettu. Kunnan talous on nykyisellään kunnossa ja lähiruoka arkipäivää.

Sote- ja maakuntauudistuksen edetessä tulee huolehtia siitä, että jatkossakin julkinen ruokahuolto kantaa vastuunsa ja hankkii raaka-aineet läheltä. Tahtotilan tulee olla, että  sote:n asiakkaiden mm. vanhusten ateriat ovat jatkossa laadukkaista lähiraaka-aineista valmistettuja.

Mitä asioita lähiruuan tuominen julkisiin keittiöihin sitten vaatii

  1. Sitoutumista valtuuston tasolta asti. Riittävät resurssit, osaaminen, innostus. Suunnittelusta tekemiseen.

  2. Taitavaa ruokalistan suunnittelua ja reseptiikkaa. Sesonkien huomioiminen. Ruokalistalle valitaan sellaisista raaka-aineista valmistettuja ruokia, jotka on mahdollista tuottaa lähellä ja kotimaassa. Hyvä esimerkki tästä riisi. Riisi ei kasva suomessa, joten on mahdotonta nostaa lähiruoka-astetta, jos ruokien lisukkeena on pääsääntöisesti riisiä.

  3. Ruokalistan suunnittelulla pidetään myös kustannukset kurissa. Viikon listalla on edullisempia ja kalliimpia päiviä. Myös kasvisruokapäivä on listalla. Näin keskihinta pysyy kurissa.

  4. Taitavaa kilpailuttamista ja hankintaosaamista julkisilta toimijoilta. Laatu, hinta, vähimmäisvaatimukset. Sopimusosaaminen.

  5. Avointa vuoropuhelua hankintoja tekevien ja tarjoajien välillä jo ennen kilpailutusta.

  6. Tuottajien yhteistyötä ja osaamista tarjoamisessa erityisesti, kun tarjotaan hankintarenkaiden tarjouspyyntöihin ja isompien yksiköiden hankintoihin. Logististen esteiden ratkaiseminen yhteistyössä.

  7. Elinkeinopalvelujen roolia tuottajien ja jalostajien tukena palvelujen kehittämiseksi.

  8. Tuottajien roolia tuotteiden kehittämisessä, tuotteiden markkinoinnissa ja hankintoja tekevien herättelyssä.

Konkretiaa Vaalasta

Puurot ovat suosittuja kaiken ikäisten ruokailijoiden keskuudessa ja koulu- ja päiväkotiruokailussakin puuro on tarjolla joka toinen viikko. Puuron raaka-aineena käytetään mm. rikottuja luomuohrasuurimoita ja luomuohramannaa. Hietalahden mylly Sotkamosta toimittaa luomuviljan.

Perunaa on tarjolla eri muodoissaan lähes joka päivä eri lisäkkeiden kera. Peruna ja juurekset tulevat naapurikunnasta Utajärveltä. Kalaruokien raaka-aineen pyytävät paikalliset kalastajat Oulujärvestä. Hauki tulee keittiöille jauhettuna ja muikku perattuna. Särki jalostetaan säilykkeeksi Säräisniemen kalatehtaalla. Tomaattisärkisäilyke onkin suosittu kaiken ikäisten keskuudessa.

Marjat poimitaan syksyllä lähimetsistä ja Sienestä Oy pakastaa ja säilöö ne ja toimittaa keittiöille talven aikana. Puutarhamarjat mm. mansikan toimittaa Kalle Vimpari Utajärveltä.Tuore leipä tulee Kellolammen ja Ruununhelmen leipomoista, jotka leipovat leivän Kinnusen myllyn jauhoista.

Vaalan ruokahuollossa käytetään ruokajuomana lähimaitoa, sillä maito tuotetaan lähialueella ja se pakataan Valion Maikkulan meijerissä Oulussa. Oppilasravintola Sapuskassa tarjotaan keskiviikkoisin luomumaitoa

Vaalan juustolan juustoleipä on tarjolla kunnan kahvituksissa. Juustoleipää ja muita juustolan juustoja käytetään myös muussa ruokahuollossa ja yhteistyötä kehitetään kaiken aikaa. Juustolan käyttämä maito on lähimaitoa.

Lähilihan osalta yhteistyö on käynnistetty Viskaalin teurastamon kanssa ja tällä hetkellä Viskaalin lihaa on jo ruokalistalla.

Vaalan päiväkoti on Portaat luomuun – ohjelmassa ja portaita noustaan ylöspäin.

Lähiruokaa käytettäessä pystytään tarvittaessa jäljittämään raaka-aineet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hienoa ja kannatettavaa toimintaa Vaalassa, loistavaa! Kärnän blogissa oli kaikkea muuta virheellistäkin väittämää, mutta tämä on sensijaan täyttä asiaa. Iso peukku!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Onko juustoleipä sama kuin leipäjuusto?

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

On :D
Siitä on käyty monta keskustelua, kumpaa se on, mutta samaa tavaraa molemmat ;)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Vaalan lähellä on mylly Utajärvellä, alkakaapasta teettämään kauraryynit siellä,niin saatte kunnonpuurot, nauriinviljely on käytännössä loppunut.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Teillä ei siis syödä "kumiperunoita" Puolasta? Kouluruoka onkin yksi merkittävä kasvatuksellinen tekijä, sillä se vaikuttaa läpi ihmiselämän myöhempiinkin ateriatottumuksiin niin kuin armeijaruokakin.

Hieno lukea Vaalan tilanteesta.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Ei syödä. Lisäksi minua ilahduttaa se, että pystymme tarjoamaan lapsille ja vanhuksille järvikalaa sekä marjoja, joita ei tarvitse keittää. :D

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Mikä on kustannusvaikutus? Tässäkin tapauksessa artisti maksaa.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Meidän ateriakustannus on täysin keskiarvossa muiden kuntien vertailutietojen kanssa. Kalliimpia päiviä tasapainotetaan edullisimmilla päivillä.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Millä tuloilla Vaala rahoittaa kyseiset toiminnot? Käsittääkseni Vaalan ansaintalogiikka ovat lähinnä valtion verotulojen siirrot ja tasaukset muualta.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Vaalan kunta ja valtio kerää veroja kuntalaisilta. Aivan kuten muutkin kunnat. Saamme myös valtionosuuksia, kuten muutkin kunnat. Valtaosa valtionosuuksista menee sote- palveluihin. Eli ihan näillä samoilla varoilla tätä hommaa tehdään.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tää on aina niin tätä, ensin ajatellaan ympäristöä ja päästöjä käyttämällä lähiruokaa ja sitten unohdetaan se ottamalla luomua.
Komsii komsaa.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Vaalassa on paljon tiloja luomussa. Jos muistan oikein viljellystä peltopinta-alasta yli 40%. Siksikin luomua. Luomutuotteet hankitaan myös läheltä. Ulkomaalaista luomua emme suosi.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Hienoa toimintaa! Kiitos Vaala!

Liian usein euro on ainoa konsultti niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mikä näivettää alkutuotannon mukana koko maaseudun. Kun maaseutu näivettyy, näivettyvät seuraavaksi myös kaupungit. Ei niillä ole mitään edellytyksiä pärjätä keskenään, kun tuotannolliset toimialat alkavat kärsiä resurssipulasta.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kiitos. Olemme halunneet valita näin. Teemme myös aktiivisesti työtä, että muut kunnat valitsevat samoin. Olemme innolla kouluttamassa muita :D

Käyttäjän anttikivivalli kuva
Antti Kivivalli

Sitten vielä kun isot ostajat haluaisivat Suomessa kasvatettua härkäpapua, jota kasvatetaan nyt paljon, mutta eläinrehuksi. Kaupoista löytää hyviä härkäpapuvalmisteita, esim. rouhetta kotikäyttöön, mutta suurkeittiöt eivät ilmeisesti osaa sitä käyttää.

Toinen aivan mahtava olisi nokkonen, jonka lehtien kuiva-aineesta on täysipainoista proteiinia 32 %! Sitä ehkä vielä saa odottaa, että edes kaupan pakastealtaasta löytäisi nokkosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset