*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Kuolevan kunnan kunnanjohtaja vastaa Suomen Kuvalehdelle

Suomen Kuvalehti on selvittänyt kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioidaan, että 57 kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Myös Kaleva uutisoi asiasta. Johtamani kunta on listattu kuolevien kuntien joukkoon. Mitä nyt sitten? Lappu luukulle ja hanskat tiskiin?

Emme ole ennenkään luovuttaneet emmekä tule tekemään sitä nytkään. Onko kuntamme sitten kuoleva? Se joka määrittelee mittarit, käyttää myös valtaa. Siksi ei ole aivan yhdentekevää, mitä asioita käytetään elinvoiman mittareina ja miten elinvoima määritellään. Kriteereinä analyysissä on käytetty erityisesti väestömäärän kehitystä ja talouden tunnuslukuja.

Ensinnäkin taloudesta. Kyseisen tutkimuksen talouden tunnusluvat tarkastelevat peruskuntaa, eivät kuntakonsernia. Kuntakonsernia tarkasteltaessa moni pieni kunta, joka ei ole siirtänyt velkataakkaa yhtiöille näyttäytyy huonossa valossa. Jatkossa kuntalakikin velvoittaa tarkastelemaan talouden osalta koko kuntakonsernia. Kuntakonsernia tarkasteltaessa Vaalan lainamäärä/asukas on keskivertoa alempi. Tärkeää on myös arvioida mihin lainaa on otettu. Vaalan kunta on tehnyt 2010-luvulla kaksi tulevaisuuden investointia. Koulukeskuksen ja päiväkodin. Eli satsattu nimenomaan tulevaisuuden kunnan ydintehtäviin.

Myöskään valtionosuuksia ei mielestäni voi käyttää mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä.

Jutussa tuodaan oikein esille, että ongelmia syntyy silloin kun väestömäärän vähyys alkaa hankaloittaa laadukkaan perusopetuksen järjestämistä. Vaalan kunta on halunnut pitää oman lukion ja satsannut siihen. Lukio on elinvoimakysymys, koska sillä taataan myös pätevien aineenopettajien saaminen yläkouluun. Vaalassa väestön väheneminen selittyy juuri kuolleisuuden enemmyydellä syntyvyyteen. Muuttovoittoa sen sijaan on joinakin vuosina ollut. Myös kasvava kausiväestö tuo väkeään menettäville kunnille kaivattua ostovoimaa ja elinvoimaa.

Usein kunnan elinvoimaa mitataan kategorisesti sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöön menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti.

Tulevaisuuden pieni kunta voi olla OSAAVA JA OIVALTAVA PAIKALLISISTA LÄHTÖKOHDISTA ELINVOIMAA RAKENTAVA KUNTA. Tällöin uudistuminen ja yhteistyö ovat kaiken toiminnan ydin. Globaaleista haasteista huolimatta kunta kykenee kasvattamaan yritysten, asukkaiden ja yhteisöjen osaamista. Minusta tulevaisuuden pieni kunta voi parhaimmillaan olla INNOSTAVA ELINVOIMAKUNTA, jos se pystyy kanavoimaan asukkaiden ja kausiväestön potentiaalin alueen kehittämiseen.

Ainakaan me vaalalaiset emme ala kaivamaan vielä omaa hautaa, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve vaikuttaa ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Koetaan, että ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Kutsunkin Suomen Kuvalehden tutustumaan Vaalan ja kuntaamme. Paikan päällä on hyvä tehdä käytännön arvio siitä pitääkö jutun arvio kunnastamme paikkaansa. Tervetuloa! Sen verran kassassa on vielä rahaa, että siitä toimittajalle yhdet kahvit tarjoaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Näin kainuulaisena voin todeta, että SK:n kartta kertoo aika lailla totuuden (vaikka Paltamo sieltä jostakin syystä puuttuu):

http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2017/...

Nyt, juuri kun Ristijärven ja Hyrynsalmen kunnanjohtajat lähtivät muihin hommiin, olisi taas mainio paikka kuntaliitoksille, mutta tulemme pian huomaamaan, että taas uudet kunnanjohtajat ovat haussa....hohoijaa.

Suomussalmelaisena kannatan edelleen kolmen-neljän kunnan Kainuuta (Kuhmo, Suomussalmi sekä Sotkamo ja Kajaani), mutta voi mennä niinkin, että syntyy yhden kunnan maakunta.., jossa tuo Kajaanin dominointi toimii pelottavana peikkona. Vaala, entisenä kainuulaiskuntana, kannattaa vakavasti harkita kuntaliitosta Utajärven kanssa, vaikka Tytti toteaakin tyylikkäästi, että "Ainakaan me vaalalaiset emme ala kaivamaan vielä omaa hautaa, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä". Sekin on hieno asenne, mutta toivotaan kuitenkin, että ainakin Ristijärvi (>>Kajaani) ja Hyrynsalmi (>>Suomussalmi) pohtisivat juuri nyt hyvin vakavasti kuntaliitosta.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Vaalan kunnan velat konsernitasolla ovat maan keskiarvoa alempana. Isot kaupungit keikkuvat kärjessä. Kuntaliitos ei köyhien välillä ratkaise. Itse täytyy ensin talous tervehdyttää kuten meillä on tehty. Onnistunut kuntaliitoskin tarvitsee aktiivista muutosjohtamista ja uudistumista. Sinällään noissa kumppaneissa esim. Utajärvi ja Muhos, ei olisi mitään vikaa ja Oulujokivarren kunta on tietyllä tapaa oikein kannatettava idea.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

SK on nimennyt "kuolevaksi kunnaksi" esimerkiksi keskisuomalaisen Luhangan, jossa on ylivoimaisesti alhaisin veroäyri koko Keski-Suomessa (18.50). Luku on maanlaajuisestikin matala; sama kuin Helsingissä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tarjoustasi ei varmaan oteta ilolla vastaan.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Lupaan tarjota myös lounaan ja otan yöksi. Joko nyt kelpaisi :D

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Suomen Kuvalehdellä ja sen taustayhtiöllä (Otava) on tällaisissa jutuissa myös oma lehmä ojassa. Sen takia sen juttuja ei ole syytä lukea annettuna totuutena. Enintään se on vain yksi totuus (=näkökulma) monien totuuksien joukossa.

SK näyttää poimineen juttuunsa yhdensorttisia henkilöitä: Timo Aro, Eero Laesterä ja nyt erityisesti Tuomas Pöysti. Heillä on yhteiskunnan luonnetta ja kehitysyssuuntaa koskeva oma agendansa. Esim. Pöysti näyttää keksineen uuden uljaan argumentin "olennaisuuden mittakaava". "Suurimmat kaupunkiseudut ovat avainasemassa koko kansantalouden kannalta", Pöysti julistaa annettuna totuutena.

Entä Otava itse ja sen intressit? Se on juuri valtaamassa Almamediaa, ostelee sen osakkeita kymmenellä tai kymmenillä mijoonilla euroilla. Otavan hallituksen puheenjohtaja näyttää olevan Henrik Ehnrooth, eikös se ole yhtä kuin Koneen toimitusjohtaja. Otava kuulemma on varautunut yrityskauppojen osteluun. Nämä Otavat, Koneet, Pöystit, Arot ja Laesterät käyvät elinkeinoelämän etuihin kiinnittyvää ideologista ja etuja kasvattavaa sotaa. Siihen istuu hyvin "syrjäisten" seutujen ja kuntien näkymien ja olemassaolon mustamaalaus ja sitä kautta väestön totaalinen ajaminen omiksi asiakkaikseen.

Kiitän Tytti Määttää rohkeasta ajattelusta ja toiminnasta. Menestystä sinulle ja Vaalan hengelle.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Todella hyvää taustojen kartoistusta!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Viron valtio tulee toimeen 20% -tuloverolla, mutta Suomen kunnat eivät.

Miten se talouden hoito on niin vaikeaa?

Jahas. Maan tapa sentään löytyy ja ennakkosensuuri.

Tytti Määtässä on ainesta korkeaan valtion virkaan, jossa voi tehdä 100 -vuoden salassapitopäätöksiä.

Dementia ja lataus armahtaa syylliset.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Minusta olemme onnistuneet kohtuullisen hyvin talouden hoidossa. Sellaisetkaan liitokset eivät ole hyviä, joissa kunta ei itse ole tervehdyttänyt talouttaan ja tehnyt rakenteellisia muutoksia. Sitten kunta liitetään toiseen ja aloitetaan karsiminen palveluista. Ensin pitää katsoa rakenteet ja hallinto. Viimeisenä luopua niistä palveluista, jotka ovat ihmisille tärkeitä ja jotka pitää arjen sujuvuuden takia turvata lähellä. Pitkien etäisyyksien kunnissa olennaisia näkökulmia.

Jos taas perustat näkemyksesi salailusta siihen, että blogissani ei ole kommentointimahdollisuutta ilman ennakkotarkastusta niin minusta teet aika nopeasti johtopäätöksen. Mutta toki saat puolestani näin ajatella.

Käyttäjän matiashilden kuva
Matias Hilden

Hyviä huomioita Tytiltä. Ihmetys tätä listausta/karttaa kohtaan kasvaa vain koko ajan: nähtävästi karttaan on valittu kunnat edellisen, v. 2011 selvityksen perusteella. Nyt ne on tuotu uudestaan esiin, erillisessä taulukossa on päivitetyt talousluvut. Tytin näkemykset ovat varsin oikeita yllä. Lisäksi taloustarkastelu ei huomioi lainkaan esimerkiksi kunnan verotulojen määrää tai kunnan vuosikatetta: jälkimmäinen varsinkin kunnan taloudellisen tasapainon tärkeimpiä mittareita.

Kartalta löytyy esimerkiksi pieni saaristokunta Kustavi. Kustavin asukasluku on näköjään kasvanut vuosittain 0,6 %, talous erittäin hyvässä kunnossa ja veroprosenttikin selvästi alle valtakunnan keskitason. Milläköhän perusteella se on karttaan päätynyt?

Kartan perusteella et siis voi päätellä, että miten kunnan asukasluku on kehittynyt aiemmin tai mikä on sen taloudellinen tilanne. Sen perusteella voi vielä vähemmän ennustaa tulevaa. Loppujen lopuksi kartta ei kerro siis yhtään mistään yhtään mitään.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Jos ei Vaala ole kuoleva lunta niin mikä sitten on. Ei voi olla niin , että kunnan ansaintalogiikka perustuu hyvin pitkälti valtionosuuksiin ja jos asukasluku on pudonnut tasaisesti 5000:sta alle 3000:teen. Tietenkin vaikeus tulee sopivan naapurikunnan löytymisessä

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Oletko Pasi tutustunut tarkemmin siihen mihin kuntien ansainta Suomessa perustuu? Se perustuu siihen, että kunnat ja valtio yhdessä osallistuvat palvelujen kustannuksiin. Valtionosuudet taas jaetaan perusteilla joissa painottuu ikärakenne, sairastavuus, syrjäisyys, asukasluku jne. Ymmärrät varmaan, että on valtakunnallinen ratkaisu miten rahoja jaetaan. Kun 2019 jälkeen sote siirtyy maakunnalle ja rahoitus sen myötä, Vaalassakin tulorakenne muuttuu. Suurin osa tuloista on kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, josta vesivoimalaitosten kiinteistövero yksi suurimmista eristä.

Sitä paitsi, vaikka kaikki suomen maaseutumaiset pienet kunnat liitettäisiin toisiin kuntiin, niin kansantalous ei sillä pelastuisi. 8,8 miljardin valtionosuuspotista kuitenkin 6,2 miljardia maksetaan kaupunkimaisille kunnille.

rainfan76 .

Tämä on tytti määtän mielipide asiasta...kuntalaiset voivat olla erimieltä.....mielestäni vaalan kehityksessä panostetaan aivan vääriin asioihin....

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kuntalaisten mielipidettä kuunnellaan, koska tavoitteena on, että kunta kehittyy yhteisönä. Mielelläni haluan kuulla sinulta mihin haluat panostettavan. Myös uuden kuntastrategian tekeminen käynnistyy. Toivottavasti pystyt tulemaan mukaan tekemään sitä yhdessä.

Käyttäjän MattiMulari kuva
Matti Mulari

Hyvä kirjoitus Tytti Määtältä.
Suomen Kuvalehti oli ennen kunnioitettava lehti. Nyt se on alkaa vaipua MV lehden tasolle. Lehden pitää yrittää hakea hakemalla sensaatiota, kuten tuo Sipilän jääviysväitteet ja muka lehdistön sananvapauden ahdistelu. Suomen Kuvalehdellä on mennyt taloudellisesti huonosti ja tilaajat ja mainostajat vähentyneet. Nyt se yrittää saada lukijoita skandaalijutuillaan ja säikyttelemällä kansaa.

Sitten tähän kuolevien kuntien juttuun. Laskelmia saa vaikka minkälaísia päivystäviltä dosenteilta ja Excel nikkareilta.
Suomen Kuvalehtikin on lähtenyt ajamaan ja tukemaan viherpunavassareiden kuplan rakentamista maahamme.

Suomen Kuvalehti voisi tulla vanhalle asialinjalle ja tehdä seuraavaksi tutkimuksen. Kuinka kauan Helsingin kuplassa olevat elävät, jos kaikki yhteydet ja verkostot suljetaan ja katkaistaan muusta Suomesta kehä III sisäpuolelle. Sieltä päin emme tarvitse mitään yhteyksiä ja tulemme hyvin toimeen ja ehkä paremminkin.

Toimituksen poiminnat