*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Toimenpiteet maaseudun elinvoimanpakettiin ovat valmiina

  • Toimenpiteet maaseudun elinvoimanpakettiin ovat valmiina

Ruotsissa halutaan houkutella asukkaita maaseudulle. Yle uutisoi asiasta tänään 5.1.2017.  Suomessa pitäisi pystyä myös samaan. Harvaan asutun maaseudun strategiaan 2017-2020 on koottu keskeisimmät toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa, jotta harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan hyödynnettyä.

Tuoreessa harvaan asutun maaseudun strategiassa esitetään mm. seuraavaa:

1. Selvitetään mahdollisuus verohuojennuksin lisätä harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta asumispaikkana. Hyvä esimerkki tästä on aikaisemmin käytössä ollut syrjäseutulisä.

2. Selvitetään mahdollisuus luoda Finnveralle uusi elementti harvaan asutun alueen yritysten investointien tukemiseen/takaamiseen (esimerkiksi alueelliset kriteerit sijaisvakuuteen).

3. Varmistetaan kuljetustuen jatkuminen vuoden 2017 jälkeen ja nostetaan se pohjoismaiselle tasolle. Kuljetustuki (5 m€) on voimassa vuoden 2017 loppuun. Tuen suuruutta ja kattavuutta tulee tarkistaa, niin että Suomessa päästäisiin Ruotsin kanssa kuljetustuessa samalla tasolle. Tämä edellyttää n. 20 milj. € /v. Tällä hetkellä Suomessa kuljetustuen osuus kustannuksista on 7-17 % matkan pituudesta riippuen. Ruotsissa kuljetustukea voi saada jopa 40 % kuljetuskustannuksista.

Tähän Ruotsin mallin mukaiseen ehdotukseen kannattaa paneutua. Mikäli asia Ruotsissa etenee, niin myös Suomessa on kyettävä samaan. Yleensä vasta-argumenttina esitetään, että näin ei voida tehdä, koska alueiden tulee olla Suomen sisällä tasavertaisia. On kuitenkin nähtävä pidemmälle ja kasvatettava Suomen kilpailukykyä myös suhteessa markkina-alueisiin, joita ovat myös Pohjois-Ruotsi ja Norja.

Mikäli tällaiseen kansanedustaja Mikko Kärnän esittämään parlamentaariseen työryhmään ja elinvoimapaketin työstöön päädytään, niin olemme toki Suomen johtajavana harvaan asuttujen alueiden asiantuntijaverkostona mielellämme mukana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Muutamia kysymyksiä nousee kyllä mieleen, eli miksi ihmeessä syrjäseudulle tulisi antaa helpotuksia veroissa?

Ja miksi Finnveran tulisi jakaa huokeampaa rahaa harvaanasutulle maaseudulle?

Ruotsin asutus on valunut etelään, jos haetaan Ruotsista esimerkkiä suomalaisten pitäisi muuttaa valtaosiltaan Tampereen alapuolelle ja sitten voitaisiin katsoa niitä tukia uudelleen.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kiitos kysymyksistä. Koko harvaan asutun maaseudun strategia julkaistaan helmikuun alussa. Tavoitteena on nostaa maaseudun potentiaali koko Suomen kilpailukyvyn lähteeksi. Muut toimenpiteet ovat erilaisia. Mahdollisuuksista kumpuavia. Nämä esille nostamani niitä joita voi verrata Norjan ja Ruotsin malliin.

Finnverasta: Tavoitteena ei ole huokeampi raha vaan takaus. Uuden kuntalain myötä kunnilta poistui mahdollisuus taata yritysinvestointeja (sinällään ihan ok). Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että harvaan asutuilla alueilla laajentamishaluisten yritysten on ollut hankala paikoin saada lainaa vakuusongelman vuoksi. Vaikka toiminta olisi kannattavaa ja laajentuminen toimi työpaikkoja ja elinvoimaa, niin ilman takausta ja vakuuksia lainaa ei ole irronnut. Maaseudulle tarvitaan investointeja ja kasvua ja tätä kautta elinvoimaa. Vientiin vetoa ja esim. matkailuun uutta potkua.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Suomessa on päinvastoin kepuvaltainen Oulainen estää maaseudulle rakentamista. Viime päivinä tullut tietoon, että muiltakin estetään rakentaminen maaseudulle Oulaisissa. Kuka jatkaa tilanpitoa, kun Oulaisten kepu estää maaseutua asutuksi.

Saimme kaksi rakennusoikeutta kantatilallemme ja nyt kepulaiset virkamiehet estävät rakentamisen väärillä tiedoilla.
Eduskuntakin on hakenut maaseudulle rakentamisen helpottamista.

Rakentaisimme MRL:n mukaisesti ja KHO:n oikeuttamalla päätöksellä taloa maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle Piipsjärvi-Lehtopään oikeusvaikutteiselle osayleiskaavalle, jota voidaan MRL:n 44§:n mukaisesti käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, jos yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ja kun kantatilalle Laitala on annettu kaksi rakennusoikeutta tälle metsäalueelle, on siellä perusteet rakennusluvan myöntämiselle. Hallinto-oikeuden 2014 päätös kaavasta: ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena”, mikä käy esille myös kaavaselvityksestä.

Saimme kaksi rakennusoikeutta kantatilalle yleiskaavaan. Nyt meiltä estetään rakentaminen väärillä tiedoilla.
Haemme rakennuspaikkaa oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätylle kyläalueelle, jolle on annettu MRL 44 § mukainen suora rakennusoikeus. Yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§)

- tarkoitukseen sovelias
- rakentamiseen kelvollinen
- riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä
- rakennuspaikalla ei saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa
- rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta (maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) 57 §: 5/10 metriä). Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset ja lisäksi tieyhteys, vedensaanti ja viemäröinti on järjestetty, eivätkä ne aiheuta kaupungille erityisiä kustannuksia. Rakentaminen soveltuu paikalle, eikä aiheuta naapureille tarpeetonta haittaa.
VALVONTALAUTAKUNTA MYÖNSI RAKENNUSLUVAN ja kaupunginhallitus (kepulaiset)valitti Oulun hallinto-oikeudelle. Kaupunginhallituksen mielestä valvontalautakunta on ylittänyt toimivaltansa.

VALVONTALAUTAKUNTA on antanut Oulun hallinto-oikeudelle vastineen ja todennut mm. seuraavaa: ”Rakennuspaikalla ei ole rakentamisrajoituksia ja valvontalautakunta on käynyt paikan päällä ja todennut paikan täyttävän lain vaatimukset (MRL 116 §), eikä ole mitään syitä, mitkä estäisivät rakennusluvan myöntämisen.”

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

"Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen mukaan valtio sitoutuu edesauttamaan vuoden 2019 loppuun yli 60 000 uuden asunnon rakentamisen Helsingin seudulle ja kaatamaan vielä 84 miljoonaa euroa raidejokeriin.

60 000 uutta asuntoa tarkoittaa yli 100 000 ihmistä noin kolmessa vuodessa Helsinkiin. Puolitoista Kainuuta siirretään Helsinkiin tai pyyhkäistään Kuopion kokoinen kaupunki pois Suomen kartalta ja asukkaat Helsinkiin. Varovaisesti laskettuna kyseessä on useiden miljardien eurojen investointien kirittäminen pääkaupunkiseudulle ja samaan aikaan vedetään mattoa alta maakuntien elintärkeiltä valtion työpaikoilta."
Lainaus Sami Kilpeläisen blokista

Ruotsin ja Eestin maaseutuparlamenteissa mukana olleena ei tosiaan voi kuin ihmetellä suomalaisten poliitikkojen ajatuksen juoksua. Onko tämä EU-aikana opittu matkimiskulttuuri niin jälkijättöistä, ettei tajuta, että muualla on kelkka käännetty jo aikaa sitten. Täällä edelleen paasataan miten maaseutu on rasite kun se muualla Euroopassa koetaan voimavaraksi...

Hyvä bloki sinulla ja tärkeä työtä teet. Tsemppiä!

Toimituksen poiminnat