*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Halu kehittää maaseutua ei ole sodanjulistus

Anu Kantola kirjoittaa kuvaavasti Helsingin Sanomien kolumnissaan (17.1.2017), miten muuttoliike maasta toiseen ja muuttoaalto maalta kaupunkeihin synnyttävät kaksoisidentiteettejä. Kantolan mielestä Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa ja myös Suomessa on parhaillaan käynnissä maalaisten kapina suuria kaupunkeja vastaan.

Olen Kantolan kanssa samaa mieltä siitä, että yhä useammalla on kaksois­identiteetti, jossa yhdistyvät erilaiset paikat ja kulttuurit. Hänen mukaansa ”elämä kaksoisidentiteetin kanssa on usein taiteilua ja vaikenemista kahden minuuden välimaastossa”. Tosin kuin Kantolalle, minulle kaksoisidentiteetin kanssa eläminen on aina ollut luonnollista ja helppoa. Nuorena maalta kotoisin olevana naisena minut valittiin Turun kaupunginvaltuustoon omana itsenäni. Puhuin niistä asioista, jotka minulle olivat tärkeitä: lähiruoka, Reilu kauppa, opiskelijoiden asiat ja joukkoliikenne. Minut hyväksyttiin kaupunkiin sellaisena kuin olin.

Nettomuuttaja kaupunkiin on 18-23-vuotias opiskelija tai keskiasteen opinnot muualla maassa suorittanut. Paikkaan sidottujen identiteettien lisäksi monilla meillä on muitakin identiteettejä. Nykyisin identiteetin voi luoda lokaatiosta ja maasta riippumatta verkossa esim. pelihahmona, bloggarina tai tubettajana.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 kaikkiaan 501 600 kesämökkiä. Tutkimuksen mukaan mökkeily on keskeinen osa suomalaisten vapaa-aikaa ja sillä on tärkeä merkitys suomalaiselle maaseudulle. Vapaa-ajanasumisen yleisyys ja vietetyn vapaa-ajan keston pidentyminen ovat todiste siitä, että monilla on halu viettää aikaansa sekä maalla että kaupungissa. Lisäksi Maaseutubarometrin 2014 mukaan suomalaisten suhtautuminen maaseutuun on myönteistä ja 36 prosenttia suomalaisista kertoo identiteetiltään olevansa sekä maalaisia että kaupunkilaisia.

Mielestäni on kuitenkin loukkaavaa ja väärin, että maaseudun ihmisten huolta omasta kotiseudustaan kutsutaan kapinaksi, kuten Kantola tekee. Historiallisesti kapina-sanaa on käytetty epäonnistuneesta vallankaappauksesta tai -kumouksesta. Suomen sisällissodallekin haettiin vallan käytön yhtenä muotona erilaisia nimityksiä kuten ”punakapina” tai ”vapaussota”.  Kantolan mukaan ”maalaiset häviävät tämän taistelun: yhteiskunnat tarvitsevat suuria kaupunkeja ja muuttoliikettä menestyäkseen. Mutta jos maalaiset häviävät rumasti, katkera viivytystaistelu voi tuoda ongelmia. Samalla meiltä katoaa elinvoimainen maaseutu, ja moni joutuu kärvistelemään jakautuneen identiteetin kanssa.”

Suomessa ei tarvita vapaustaisteluita, sisällissotaa tai kapinaa. Tarvitaan yhteistä näkemystä siitä, miten parhaiten yhteiskuntamme saadaan menestymään. Siihen tarvitaan sekä kaupunkeja ja maaseutua. Työvoiman liikkuvuudella on tässä suuri merkitys. Työvoiman liikkuvuutta tarvitaan jatkossa myös muualta Suomeen ja kaupungeista maaseudulle. Suomen pinta-alasta 68 % on harvaan asuttua maaseutua. Tuolla alueella sijaitsevat pääosa maamme luonnonvaroista ja matkailukeskittymistä sekä arktisesta osaamisesta. On selvää, että jos tuo potentiaali halutaan hyödyntää, tarvitaan myös työntekijöitä. Suomi voi olla, mikäli näin haluamme, esimerkki siitä, miten kaupungistuminen ja elinvoimainen maaseutu ovat yhtä aikaa läsnä.

Ei  siis voi olla väärin, jos maaseudun ja harvaan asutun alueen ihmiset haluavat olla vaikuttamassa Suomen tulevaisuuteen.  Maaseutupolitiikan neuvosto hyväksyi harvaan asutun maaseudun strategian joulukuussa. Kokonaisuudessaan se julkaistaan helmikuussa. Strategian tavoitteena on ensiksi antaa realistinen kuva harvaan asutun maaseudun tilasta ja tulevaisuudesta sekä erityisolosuhteista.  Toiseksi sen tavoitteena on kuvata niitä toimenpiteitä, joilla harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Toivon, että ideamme otetaan tosissaan. Tavoite on yhteinen: kilpailukykyinen Suomi ja hyvinvoivat asukkaat niin maalla kuin kaupungeissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

Hyvä kannanotto, perusteluineen1

Lisäisin vielä tästä vallassa olevaa kehitystä. Hallituksen ja eduskunnan päätökset suosivat kehitystä! Kauppakeskittymien kokoa suurennetaan lailla, sallimmalla jopa 4000 neliön kaupat. Myös yhdyskuntarakenteen muutos kaavoituksella ja tehokkaasti. Suuret toimijat ihannoivat ja "lobbaavat" toimintaa. Kansa asumaan suuriin keskuksiin; kalliilla!
Tehokkuus ja kansantalous!

Toimituksen poiminnat