Liikennejärjestelmän uudistamisessa voi toimia myös paikallisesti

 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) kertoi eilen selvityksestä liikennejärjestelmän uudistamiseksi. Koska autot ja liikkuminen ovat nyt mielenpäällä, ajattelin kertoa teille siitä, miten paikallisesti lähdimme käyttämään kunnassa yhteiskäyttöautoja. Malli ei ehkä sovellu kaikkialle, mutta jotain hyvää ja ehkä opiksi otettavaa tässäkin on.

Vaalassa on ollut jo kuusi vuotta käytössä 6 yhteiskäyttöautoa, kaksi leasing-autoa ja neljä omistusautoa.  Toimintatapa on käytössä myös Oulunkaaren kuntayhtymällä. Vaalan yhteiskäyttöautoja käyttävät myös soten työntekijät, vaikka he ovat eri työnantajan palveluksessa.

Vuositasolla kilometrejä ajetaan 25 000 -30 000 km/ auto. Vaala teetti opinnäytetyön aiheesta ja tutkimuksen mukaan omistusautolla täytyy ajaa vuodessa yli 11 800 km, jotta säästöjä lainkaan syntyy. Tutkimuksessa asennettiin yhteiskäyttöautoihin ajopiirturit ajajien ajotottumuksien selvittämiseksi, koska polttoaineen hinnan lisäksi myös auton käyttäjän ajotavoilla kuten tilannenopeuksilla, ennakoinnilla ja moottorijarrutuksilla on vaikutus kilometrikustannuksiin.

Yhteiskäyttöautot vähentävät liikennepäästöjä:

– Työntekijöiden ei tarvitse tulla omalla autolla töihin vain työmatkojen vuoksi. Tämä edellyttää sitä, että asuu kohtuullisen matkan päässä työpaikasta.

– Resurssikalenterista näkee mihin kukakin on menossa. On helppo hypätä samaan kyytiin.

– Luottamushenkilöt käyttävät kimppakyytejä kokousmatkoilla.

– Taloudellisen ajotavan opettelu.

– Autoa ei aina ole pakko omistaa eikä usein kannatakaan. Auton omistaminen ei ole välttämättömyys työhön valittaessa. Työntekijä välttyy oman auton hankinnalta ehkä kokonaan.

Taloudellisuus:

– Kustannus vaihtelee 26-29 senttiä/km per auto omistusautoissa. Leasing-autoissa se on 30-35 senttiä.

– Läpinäkyvyys lisääntyy. Nähdään minne ajot suuntautuvat ja ovatko tarpeellisia. Ajopäiväkirjoja ja matkalaskuja ei tarvitse täyttää.

Haasteita:

1) Autoilla täytyy ajaa, jotta kilometrejä tulee. Esim. jos ajetaan lyhyitä matkoja ja auto seisoo kohteessa, niin voi sanoa, ettei kilometrejä tule tarpeeksi. Autot sopivat erityisen hyvin pitkien etäisyyksien kunnille.

2) Toinen on autojen kestävyys. Esim. Toyota on varmimpia automerkkejä, mutta myös arvokas hankkia. Tämänhän saa toki takaisin sitten myyntihetkellä eli arvo säilyy.

3) Miten motivoidaan henkilöstö autojen käyttöön. Kunnan johdon täytyy näyttää esimerkkiä. Selkeät ohjeet autojen käyttöön heti alusta. Meillä kilometrikustannuksia ei saa, jos ajaa omalla autolla ja kunnan auto olisi ollut käytettävissä. Joukkoliikennettä saa käyttää ja se on myös suotavaa.

4) Autojen huolto, säilytystilat, pesut yms.

Oman kokemukseni kautta voin sanoa, että tämä toimii. Kun asuimme Vaalan keskustassa, perheemme välttyi toisen auton hankinnalta kokonaan. Nyt kun asumme 15 km kuntakeskustaajamasta ja julkinen liikenne rajoittuu koulukyytiin, niin olemme joutuneet laittamaan toisen auton.  Tätä ennen liikuin työmatkat talvisin pääosin potkurilla ja muulloin kävellen ja pyöräillen. Kunnalla on keskustaajamassa myös yhteiskäyttöpyöriä niille, jotka tulevat kauempaa ja haluavat keskustassa liikkua pyörällä.

TyttiMtt
Kuhmo

Olen kaupunginjohtaja, kahden lapsen vanhempi ja aktiivinen keskustelija. Vapaa-ajalla viihdyn metsässä ja harrastan liikuntaa. Työni ohella toimin myös Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkoston ja Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Tätä blogia kirjoitan yksityishenkilönä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu