*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Tätä IL:n kuntakartta ei kerro: Kaupunkikonsernit velkatilastojen huipulla

  • Konsernilainat euroa/asukas 2015 (Helin 2016)
    Konsernilainat euroa/asukas 2015 (Helin 2016)

Iltalehti (22.1.2017) jatkaa Suomen Kuvalehden linjaa jutullaan "Kartta paljastaa karun totuuden Suomesta". Tällä kertaa kriteereiksi on otettu muuttotappio ja kunnan lainkanta asukasta kohden. Valitettavasti kuntien lainakantojen vertailu antaa väärän kuvan kuntakentän velkaantuneisuudesta. Tämä johtuu siitä, että usea kunta on yhtiöittänyt toimintojaan.  

Uudistunut kuntalaki lähtee siitä, että kuntien taloudellista tilaa tarkastellaan jatkossa konsernitasolla (118§ Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely). Tämän vuoksi lehtien toimitustenkin kanttaa jatkossa vertailla konsernitason tunnuslukuja. Tietoa on saatavissa mm. Kuntaliiton nettisivuilla. Konsernitason lainatiedotkin löytyvät sieltä helposti.

Peruskuntien lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 2 835 euroa asukasta kohti. Lainakanta on lähes nelinkertaistunut 2000-luvulla. Konsernitasolla tarkasteltuna keskimääräinen lainamäärä on 5975 euroa/asukas. Omassa kunnassani Vaalassa peruskunnalla on lainaa yli kuntien keskiarvon eli 4325e/asukas, mutta konsernitasolla alle keskiarvon eli 5360e/asukas. Vaalan kunnan velka on syntynyt 2010-luvulla täysin investoinneista. Ns. syömävelkaa palveluiden rahoittamiseen ei ole tarvinnut ottaa.

Maakunnittain tarkasteltuna lainakunkku konsernitason tarkastelussa on Keski-Pohjanmaa 9 072e/asukas ja hyvänä kakkosen Uusimaa 7 414e/asukas. Huolestuttavaa onkin, että isojen kaupunkien lainat konsernitasolla ovat maan keskiarvon yläpuolella. Tällaisia kuntia ovat mm. Espoo, Vantaa, Lahti, Kuopio, Helsinki, Jyväskylä ja Turku. Kunnallistalouden dosentti Heikki Helin on kirjoittanut 25.4.2016 suurten kaupunkien taloudesta artikkelin Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisussa. Otin blogiini kuvituskuvan sieltä.

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä tuokin IL:n juttussa esille, että "tällä hetkellä maakuntien keskuskaupungit ovat taloudellisesti alamaissa ja useat niistä joutuvat velkaantumaan investoinnit kattaakseen. Jos nämä eivät saa talouttaan sopeutettua, niitä voi uhata taseen alijäämä vuoteen 2020 mennessä".

Jätän tässä blogissani arvioimatta kokonaan muuttotappion. Olen jo aiemmin kirjoituksissani todennut, että pienen väestön kunta voi olla elinvoimainen mm. johtuen korkeasta kausiväestön ja matkailijoiden määrästä. IL:n jutusta käykin ilmi, että ”kun rajaukseen otetaan pelkät muuttotappiot, tilanne muuttuu dramaattisesti. Peräti 216 kuntaa on kärsinyt muuttotappiosta 2010-luvulla”. En pyri mitenkään kiistämään, etteikö muuttotappio voi olla kunnalle ongelma. Niin voi kuitenkin olla myös liian voimakkaasti kasvava väestö, joka tuo omanlaisiaan paineita.

Timo Aro muistuttaa aivan oikein IL:n jutussa, että " jokainen kunta joutuu hakemaan parhaimmin toimivat eväät selvitä muutoksesta ja ottaa omiin käsiin vastuu muista kuin sosiaali- ja terveyspalveluista".  Kunnan virkamiesten ja poliittisen johdon tärkein taito onkin ymmärtää juuri oman kotikunnan tilanne ja suhteuttaa se ympäröivään maailmaan. (Tähän realismiin kuuluu myös konsernitason talouden tunnuslukujen seuraaminen.) Näin pystytään parhaiten estämään uhkien toteutuminen ja tarttumaan mahdollisuuksiin, joita jokaisella kunnalla on.

 

--------------------------------------------------------------

Aiempi vastineeni SK:n juttuun tässä.

Blogin päivitys:

Timo Aron kartta konsernilainoista vuonna 2015

https://twitter.com/timoaro/status/823490089376419840

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vaalan ongelmatunnus näyttää täyttä kymppiä. Suurin virhe kokonaisuudessa on etsiä yksittäisiä kuntia tikun nokkaan. Olisi hyväksyttävä, että on muuttotappiokuntia ja sitten kun se on hyväksytty mietittävä miten kokonaisuudessa siitä selvitään.

Ahdinko Suomessa vain kasvaa jos kokonaisuutta ei aleta katsomaan yhdessä.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Julkinen velka ja sen kasvun taittaminen on olennaista. Omassa kunnassa olemme onneksi onnistuneet siinä. 2010-luvun velka on meillä investointiperäistä ja tuota lainaa on onneksi saatu lyhennettyä. 2000-luvun alun pahasti alijäämäiset vuodet ja silloin otettu velka on siellä pohjalla. 2007 kriisikuntaselvitys. Isojen kuntien konsernivelan kasvaminen jää usein uutisissa vähemmälle huomioille. Jatkossa paine siirtyy myös maakunnille.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näin se on, ja aikoinaan Juuka rehenteli, että se on velaton kunta, mutta sitten joku keksi laskea konsernivelat mukaan. Investointivelka on reilu velka, paljon parempi kuin syömävelka. Toisaalta inestoinnitkin voivat joskus valtion vaalikausivaihtelun vuoksi kusta pahasti, kun veroja ei enää palaudukkaan siihen asiaan mihin sitä vasta investoitiin.

Näin tuhoutui Kiihtelysvaaran talous, kun panostivat Heinävaaran yrityskeskittymään ja sitten yhteisöverot painettiin Lipposen hallituksen toimesta alas, investointien piti tulla kuoletetuksi yhteisöverotuotoilla, mutta toisin kävi.

Kunnilla tulisi olla jokin vakuutus valtiota vastaan. Onhan muistakin syistä termiinejä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Hyvä huomio tuoda keskusteluun mukaan konsernivelat.

Pikkuisen hämmästyin sitä, miten hyvin kotikaupunkini Kouvola tilastoissa sijoittuu. Kuntaliitoksen jälkeen on ollut tunne, että kaikki menee täysin hongikkoon.
Taidamme kuitenkin räpistellä vielä pinnalla, vaikka välillä usko vähän heikkeneekin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kärsämäki sijoittautuu konserniveloissa varsi ylös yli 7000 €/ asukas, eikä soten yksityistäminen Attendolle ole parantanut taloustilannetta.

Tuo ennakkosensuurisi tosin ihmetyttää.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Kovin on asenteellista uutisointi pienten kuntien olemassaoloa vastaan, jos tuollaisia puolivillaisuuksia esitetään totuutena lehdissä.

Suuret yksiköt eivät koskaan voita taloudellisuudessa pieniä, koska organisaatiorakenteesta tulee korkea tai solut kasvavat liian suuriksi. Tämä ilmiö tunnetaan ja otetaan huomioon liike-elämässä, mutta merkillisestä syystä tätä tietotaitoa ei käytetä suunnittelussa julkisella puolella.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

On pienissäkin kunnissa niitä, joilla konsernivelat ovat isoja. Täältä löytyy tilastot kaikista kunnista. Isojen kuntien tilanne vain on koko kansantalouden näkökulmasta tärkeä. Ehkäpä jatkossa toimittajat ryhtyvät käyttämään konsernivelkaa jutuissaan. Näin saadaan totuudenmukaisempi arvio.

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kunt...

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Vaikka meillä olisi 70 peruskuntaa, niin siltikään kaikki eivät olisi muuttovoittokuntia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tuo kartta näyttikin hyvin ne kriisikunnat jotka on veloissa. Mitkähän niistä 204 kunnasta on Kepukuntia. Sillähän niitä eniten on.

Kun kuntia johdetaan myös eduskunnasta käsin ,on hallitukset ollut -03-10 kepun 2 kok 1.
Kuntaministerit kepun -05-10
H.Manninen
M.Kiviniemi
T-Tölli

Kuntaministeri Tölli (kesk) joutui myöntämään että luultu kuntien ylijäämä onkin 10 mrd alijäämäinen jo pitkältä ajalta.
Tuo tuli ilmi tarkastuksissa.
lähde:
Kuntalehti/SKL

Onko Kepusta johtamaan maakuntia? Pätevvyys siinä näyttää olevan heikko .

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kartan kunnat eivät ole ns. lain määritelmän mukaisia kriisikuntia.

Toimituksen poiminnat