*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Sote-uudistus vaikuttaa ateriapalveluihin, miten käy lähiruualle?

Tuleva maakuntauudistus vaikuttaa väistämättä kuntien tuottamiin ateriapalveluihin. Yhtenä vaihtoehtona toteuttaa tulevaisuuden ruokapalvelut kouluille, terveyskeskuksille ja sairaaloille on esitetty kuntien ja maakuntien yhteisiä yhtiöitä. Kyseiset yhtiöt voisivat tuottaa aterioita in-house periaatteella sekä maakunnalle että kunnille. Tällöin ruokapalveluita ei tarvitsisi kilpailuttaa.  

Esimerkiksi Ouluun valmistuu tänä vuonna monitoimikeittiö. Keittiö tulee aluksi Oulun Serviisin käyttöön, jolloin siellä valmistetaan noin 14 000 henkilön ruuat. Serviisi on Oulun kaupungin liikelaitos. Tulevaisuudessa keittiön yhteyteen rakennetaan laajennus. Sen jälkeen keittiö palvelee myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä ja tuottaa noin 25 000 annosta vuorokaudessa. Mikäli Oulun kaupunki ja maakunta haluavat jatkossakin tuottaa ateriapalvelut yhteisessä keittiössä, taitaa ainut mahdollisuus olla maakunnan ja kaupungin yhteinen yhtiö.

Hurjimmissa visoissa Suomeen rakentuu 10-20 suurvalmistuskeittiötä, joista ateriat kuljetetaan kylmäkuljetuksina jakelukeittiöihin tai suoraan asiakkaiden koteihin. Kätevää, voisi joku tuumata. Säästöjä syntyy ja toiminta tehostuu. Kyseinen ajatus tuskin ilahduttaa Suomen Yrittäjiä, jotka ovat kuntavaaliteemakseen listanneet, että "kuntien on huomioitava pk-yritykset hankinnoissa".  Suomen Yrittäjille voisi todeta: Eikä tässä vielä kaikki. Kun ruokapalveluiden tuottaminen keskittyy, keskittyy väistämättä ruokapalveluiden organisointi ja hankinnat. Paikalliselle elinvoimalle liian suuret hankintakokonaisuudet ovat tähän asti olleet myrkkyä.

Valtioneuvosto edellyttää 29.6.2016 antamassaan periaatepäätöksessä, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Päätöksen on ajateltu antavan vahvan tuen myös lähiruokahankinnoille. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että lähiruoka on mahdollista julkisessa ruokahuollossa, jos siihen on halua. Hankintojen ja ruokapalveluiden organisoinnin keskittyessä paikallistuntemus kuitenkin heikkenee ja on varmaa, että erityisesti pienet, paikallisilta yrityksiltä tehdyt hankinnat käytännössä loppuvat. Mikä rooli maakuntavaltuustolla on maakunnan ruokahankinnoissa vai onko minkäänlaista?

Monet pienet kunnat haluaisivat pitää ateriapalvelun omana toimintana, koska se nähdään strategiseksi kysymykseksi mm. kuntalaisten terveyden edistämisen ja lähiruuan hyödyntämisen näkökulmasta.  Hankinnat tukevat paikallista elinvoimaa. Mikäli kunta haluaisi säilyttää ruokapalvelutuotannon ja päätäntävallan hankinnoista kunnassa, se joutuu valitsemaan käytännössä seuraavista vaihtoehdoista:

  • Kunta tuottaa jatkossa ateriat vain kouluille ja päiväkodille (tämän se voi tehdä taseyksikkönä, liikelaitoksena tai yhtiönä.) Pienissä kunnissa ateriapalveluyksiköstä tulee kovin pieni. Esim. Vaalassa puolet aterioista on sote:n aterioita. Jos ateriat valmistetaan tällä hetkellä yhdessä keittiössä sekä sivistykselle että sotelle, voi haasteena olla toiminnan erottaminen omakseen.

  • Mikäli kunta haluaa myydä palveluitaan markkinoille eli maakunnalle, sen tulee yhtiöittää ruokapalvelut. Samalla ruokapalveluiden yhtiön sidosyksikköasema kuitenkin suhteessa omaan kuntaan menetetään.

  • Palvelu voidaan päättää ulkoistaa ja ostaa palvelu markkinoilta.

  • Kahdessa jälkimmäisessä  tapauksessa sekä kunta että maakunta kilpailuttaisivat ruokapalvelut. Voittaja voi olla eri tai sama. Vaarana on koko ruokapalvelun siirtyminen kotikunnan ulkopuolelle. Kunta voisi kuitenkin omalla hankintapolitiikallaan vaikuttaa siihen, mistä ruokapalveluyksikkö raaka-aineensa hankkii.

Harmittavaa on, että koko järjestelmä on menossa niin monimutkaiseksi, että kunnan valtuuston tekemällä strategisella linjauksella lähiruuan käytöstä ei ole enää mitään merkitystä. Haastankin kaikkia sote- ja maakuntavalmistelussa mukana olevia nyt pohtimaan uudistuksen kerrannaisvaikutuksia paikalliselle elinvoimalle. Tarvitsemme paikallisia ratkaisuja, joustavuutta ja ennen kaikkea myös  läpinäkyvyyttä julkisten varojen käytölle.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos siitä, että olet olemassa.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kiitos Ari palautteestasi. Tyhjentävä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tuleeko käskyt eduskunnasta ja myös ostojen keskittäminen koko valtakunnan alueelta samoilta elintarvikealan yrityksiltä ja tuottajilta?
Aika rajalliset taitaa olla mahdollisuus
-päättää kuntakohtaisesti.
Pienet määrärahat kun supistaa vaihtoehtoja valita terveellisinja järkevin vaihtoehto.
Lähiruoka jo hintojenkin takia,tuottajilta suoraan.

Toimituksen poiminnat