*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

50 kuntajohtajaa julistaa kuntiensa elinvoimaa

Päätimme ottaa tänään kantaa yli 50 kuntajohtajan voimin: Olemme vahvasti elossa emmekä luovuta. Kuoleviksi leimattujen kuntien johtajat kuoppaavat huhupuheet kurjistuvista kunnista. 

Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu ja vastakkaisasettelun hakeminen maaseudun ja kaupunkien välillä. Tälle keskustelulle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja alueen kunnista. ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat”, ”etelän elätit”, listaa voi jatkaa. (Kertoipa Tuomas Enbuske Iltalehden kolumnissaan 10.3.2017, että ”Haja-asutusalueilla kasvaminen leikkaa lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään.”)  

Suomen Kuvalehti selvitti kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioitiin, että 57 suomalaista kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Mitä nyt sitten? Lyömmekö lapun luukulle ja hanskat tiskiin? Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esille, että olemme elossa. Ymmärrämme varsin hyvin toimintaympäristömme haasteet ja toisaalta sen potentiaalin, joka meillä on. Monella meistä menee lisäksi ihan hyvin myös taloudellisesti.   

Usein kunnan elinvoimaa mitataan sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöä menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Pysyvän asutuksen lisäksi useissa johtamissamme kunnissa on runsaasi kausiasujia, jotka ovat tärkeä voimavara niin kunnalle kuin alueen yrityksille.  

Usein keskustelussa viitataan myös valtionosuuksiin. Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä.  

Me niin sanottujen kuolevien kuntien kunnanjohtajat emme ala kaivamaan vielä omaa hautaamme, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve, eli halu vaikuttaa, ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä. 

 

Kari Kuuramaa, Enonkosken kunnanjohtaja  

Jari Penttilä, Halsuan kunnanjohtaja  

Merja Olenius, Hartolan kunnanjohtaja  

Riitta A. Tilus, Heinäveden kunnanjohtaja  

Seppo Ruhanen, Hirvensalmen kunnanjohtaja  

Markku Lappalainen, Ilomantsin kunnanjohtaja  

Linda Leinonen, Isojoen kunnanjohtaja  

Kirsi Virtanen, Jämijärven kunnanjohtaja  

Markku Vehkaoja, Kannonkosken kunnanjohtaja  

Viljo Kurvinen, Karijoen kunnanjohtaja  

Atte Rantanen, Kemijärven kunnanjohtaja 

Pekka Kanervio, Kinnulan kunnanjohtaja  

Jukka Matilainen, Koski Tl kunnan kunnanjohtaja  

Anne Heusala, Kuhmoisten kunnanjohtaja  

Veijo Katara, Kustavin kunnanjohtaja  

Eero Ylitalo, Kyyjärven kunnanjohtaja  

Tiina Heikka, Lapinjärven kunnanjohtaja  

Esko Ahonen, Lestijärven kunnanjohtaja 

Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunginjohtaja  

Reijo Urtti, Luhangan kunnanjohtaja  

Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunnanjohtaja  

Kari Jokela, Merijärven kunnanjohtaja  

Arto Ylönen, Miehikkälän kunnanjohtaja  

Erkki Pyökkimies, Multian kunta  

Heikki Jaakkola, Padasjoen kunnanjohtaja  

Vesa Huuskonen, Parikkalan kunnanjohtaja  

Pertti Severinkangas, Pelkosenniemen kunnanjohtaja  

Sami Baas, Pellon kunnanjohtaja 

Juha Torniainen, Pertunmaan kunnanjohtaja   

Vilma Kröger, Pielaveden kunnanjohtaja  

Eero Mattsson, Pomarkun kunnanjohtaja  

Heli Knutars, Posion kunnanjohtaja  

Esko Rautiainen, Puolangan kunnanjohtaja  

Matias Hilden, Puumalan kunnanjohtaja  

Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunnanjohtaja  

Risto Niemelä, Rautalammen kunnanjohtaja  

Unto Murto, Rautavaaran kunnanjohtaja  

Seppo Rajala, Ristijärven kunnanjohtaja  

Eeva Kyrönviita, Ruoveden kunnanjohtaja  

Tuula Luukkonen, Rääkkylän kunnanjohtaja  

Erkki Parkkinen, Sallan kunta  

Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipaleen kunnanjohtaja  

Antti Mulari, Savukosken kunnanjohtaja  

Viveka Lanne, Siikaisten kunnanjohtaja  

Rinna Ikola-Norrbacka, Sulkavan kunnanjohtaja  

Marketta Kitkiöjoki, Sysmän kunnanjohtaja  

Vesa Rantala, Taivassalon kunnanjohtaja  

Petteri Ristikangas, Tervon kunnanjohtaja  

Tytti Määttä, Vaalan kunnanjohtaja  

Leena Mustonen, Valtimon kunnanjohtaja  

Pasi Lievonen, Vesannon kunnanjohtaja  

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: pyydämme olemaan suoraan yhteydessä allekirjoittaneiden kuntien kunnanjohtajiin

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vilkaisin edustamasi Vaalan talousarviota vuodelle 2017. Sen mukaan saatte verotuloja noin 11,3 miljoonaa ja valtionosuuksia noin 13,2 miljoonaa. Näistä sitten muodostuu kunnan tulot. Täten yli puolet eli noin 54% tuotoista muodostuu valtion tuesta. Onhan tuo melkoinen summa?

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Niko, kyse on valtion osuudesta palvelujen kustannuksiin. Valtionosuuksille on olemassa perusteet, jotka laissa määritelty. Osa niistä perustuu mm. sairastavuuteen, ikärakenteeseen ja olosuhteisiin kuten syrjäiseen sijaintiin. Kuten varmasti myös tiedät maakunnista absoluuttisesti eniten valtionosuuksia saa Uusimaa. Se että kaikki pienet kunnat lakkautettaisiin ei pelasta Suomen kansantaloutta, koska suurin osa valtionosuuksista maksetaan kaupunkimaisille kunnille. Näin on luonnollistakin, koska suurin osa ihmisistä asuu siellä. Jollakin tavalla palvelut tulee turvata kaikkialla Suomessa, oli pieniä kuntia olemassa tahi ei.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen luvut muuttuvat. 7 miljoonaa tulee veroista ja 3 valtionosuuksista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Jollakin tavalla palvelut tulee turvata kaikkialla Suomessa, oli pieniä kuntia olemassa tahi ei.

Ymmärrän Tytti pointtisi, mutta onko siinä järkeä kantaa vettä autioituvaan kaivoon? Tarkoitan sellaisia kuntia joista väki hupenee, ja kuntalaisetkin ovat jo nostaneet kädet pystyyn. Esimerkiksi kelpaa varmasti Rautavaara, joka hamuilee jo Kuopioon, vaikka liitos olisi pitänyt tehdä vuosia sitten.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Kunnioituksella katselen näin suurta yksimielisyyttä, joka kuvastuu kuntajohtajien yhteisössä. Hyöskin allekirjoittajien viesti tulee selkeästi esiin.

Tuntematta enempää kunnallispolitiikaa tai kuntien toimintaa, kuin elämällä kuntalaisen elämää, ja kiinnostuneena seuraamalla mitä kunnassa kulloinkin tapahtuu.

Aina olen ollut kiinnostunut siitä,minkäkokoinen henkilökunta kunnassa on, ja mitä kukin siellä puuhailee. Heti alkuun voin sanoa, ettei kuntalainen kovin hyvin pääse asiasta minkäänlaiseen selvyyteen. Samaan hengenvetoon voin kokemuksistani todeta, että kallis on tämä organisaatio, ja lisätä, että myös riitainen. Tällöin myös yhtälönä sopivasti ymmärrettävä.

Hieman raottaessani lähihistorian porttia, huomaan useassa kunnassa saman ilmiön. Katujen ja teiden kunnostuskoneita ei juuri näe. Kalusto, joka vielä on käyttökuntoinen, on hävinnyt jonnekin. Henkilömäärät eivät kuitenkaan ole vähentyneet samassa tahdissa. Päällikköjen henkilömäärät eivät ole vähentyneet, usein fuusioiden yhteydessä päinvastoin, ne ovat lisääntyneet. Kokousten henkilö-ja lukumäärät eivät ole vähentyneet, jne. Riidat ja niiden selvittämisiin uppoavan ajan, rahan ja pelin kovenemisen määrät sen sijaan ovat lisääntyneet.
Meillä pitäisi olla sotien jälkeisen ajan rikkainta ja hyvinvointisinta aikaa.

Kunnanjohtajat voisivat ottaa ajatus-ja aikalisän, pohtiakseen, tarvitaanko meillä näin monta pientä kuntaa raskaine organisaatioineen?
Ymmärrettävästi, ajatus olla johtajana, ja vieläpä kohtalaisella liksalla, on houkuttava ja koukuttava. Kokonaisuus ja kaikkien hyvinvointi kuitenkin pitäisi tässä olla tärkeämpää.

Tällaisena tietotekniikan ja ihmisten osaamisen aikakautena tuntuisi luontevalta, että johtajamääriä voitaisiin hyvin vähentää, koska tekniikka ja ihmisten itseohjautuvuus ovat ohittaneet selkeästi raskaiden organisaatioiden aikakauden.

Esimerkkivi on suppea, mutta laajennettuna soveltuu mielestäni koko kuntatoimintaan.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kyllä ainakin meillä ja monissa tuntemissani kunnissa myös hallinto on ohentunut uudistuksien myötä. Meillä työskentelee ylimmässä johdossa:

kunnanjohtaja (hoidan myös yritysasiamiehen tehtävät)
Hallintojohtaja (hoitaa myös talouden ja henkilöstöpäälliköntehtävät)
Vaalan koulukeskuksen rehtori (lukio, yhtenäiskoulu, kansalaisopisto) joka hoitaa sivistysjohtajan tehtävän
1.5. alkaen tekninen johtaja rakennusmestari

Varsinkin meillä pienillä ja harvaan asutuilla kunnilla on riesanamme lisäksi etäisyys. Se tuo aivan omat haasteensa kunnan kehittämiseen.

En vastusta kuntaliitoksia. Kuntien välistä yhteistyö olemme tehneet pitkään ja teemme edelleen. Minä itse löydän aina töitä, vaikka tätä nykyistä työtäni ei olisikaan. En ole puolustamassa omaa tehtävääni vaan kunnan oikeutusta yhteisönä olla olemassa jos siihen on edellytykset olemassa.

Unto Murto

Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen.

On päivän selvää, että valtionosuusjärjestelmän uudistusta on jatkettava ja syrjäisyystekijä on uudistettava ja valmisteltava uudestaan perusteellisemmin ja kuultava aidosti Harva-kuntia. Nykyinen tekijä ei ota huomioon mm. kunnan syrjäistä sijaintia suhteessa maakunnan ja valtakunnan osakeskuksiin. On haettava yhteistyössä toimivia uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen esim. digitalisaatiolla.

Erillislailla turvattaisiin kuntien lähipalvelut. Tehtiinhän oma Metropoliselvitys pääkaupunginseudun kunnille. (Helsinki ja 13 kuntaa). Valtion vuoden 2015 budjetissa Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion kanssa saatiin aikaan sopimus: kaavoitusta lisätään n. 25% vv.2016-2019 ja vastapainoa valtio antoi investointitukea länsimetroon ja Pisara-rataan.

Lainsäädännön avulla pitää Harva-kuntien lähipalvelujen rahoitusta vahvistaa ”Lex-Rautavaaralla”, eikä heikentää. Kyllä jämtti on niin.

Unto Murto

Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen.

On päivän selvää, että valtionosuusjärjestelmän uudistusta on jatkettava ja syrjäisyystekijä on uudistettava ja valmisteltava uudestaan perusteellisemmin ja kuultava aidosti Harva-kuntia. Nykyinen tekijä ei ota huomioon mm. kunnan syrjäistä sijaintia suhteessa maakunnan ja valtakunnan osakeskuksiin. On haettava yhteistyössä toimivia uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen esim. digitalisaatiolla.

Erillislailla turvattaisiin kuntien lähipalvelut. Tehtiinhän oma Metropoliselvitys pääkaupunginseudun kunnille. (Helsinki ja 13 kuntaa). Valtion vuoden 2015 budjetissa Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion kanssa saatiin aikaan sopimus: kaavoitusta lisätään n. 25% vv.2016-2019 ja vastapainoa valtio antoi investointitukea länsimetroon ja Pisara-rataan.

Lainsäädännön avulla pitää Harva-kuntien lähipalvelujen rahoitusta vahvistaa ”Lex-Rautavaaralla”, eikä heikentää. Kyllä jämtti on niin.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Kyllä. Oikein hyvin ymmärrän,että näitä kaikkia sektoreita kunnissa tarvitaan, mutta keitä nämä johtajat johtavat?

Juuri tätä raskasta organisaatiota tarkoitan.

Esimerkki: Hallintojohtaja(paljonko johdettavia?) Kuntajohtaja. Moni pieni kunta todellisuudessa tarvitsee vain hyvän kunnansihteerin. Sivistys ei paipaa johtajia. Koulun pomo, rehtosi, johtajaopettaja,(nimitys sivuseikka)hoitaa "lukujärjestyksen".
Kysymys on todennäköisesti palkkaluokista. Johtaja-nimityksellä nostetaan isompaa liksaa.

Tämän maan talous ei nouse titteliviidakon paisuttamisella, ja isoilla liksoilla. Kyllä nostamiseen nyt vain tarvitaan jokaisen joustamista omalta osaltaan, ja ennen kaikkea tosiasioiden tunnustamista.

Elämme yli varojemme. Meillä on kokonaisuutena liian iso ja raskas esikuntaorganisaatio tuottavasta työstä saatuun valuuttaan nähden, Tärkeimpänä vientiin suuntautuva työ. Tuskin näitä asioita tarvitsee kenellekään rautalangasta vääntää.

Olemme "johtaneet" tässä pienessä maassa toisiamme jo aivan tarpeeksi, ja myyneet toisillemme riittävästi tavaraa, ukomaistakin.

Meidän pitää saada vienti vetämään. Puntakoko on asiaan verrattuna sivuseikka, kunhan kunta toimii taloudellisesti, ja ihmisten kannalta hyvin.

En puutu mihinkään lukuihin. Elämä maksaa kaikilla organisaatiomalleilla.

Ymmärrän kuntajohtajien huolen, eiväthän he huvikseen puolusta reviiriään. Kysymys on kuitenkin kokonaisuudesta, sen pitää kuntajohtajienkin ymmärtää. Tämän lisäksi, kuten kirjoittajakin tietää, johtajia on monenlaisia, eikä kuntia ehkä johda parhaat saatavissa olevat organisaattorit ja talousmiehet/naiset. Sopivin saa paikan.

Mutta, palatakseni tiukasti tähän kuntakokoasiaan. On aivan selvää, että näin pienessä maassa on paljon liikaa pieniä kuntia.(vertaa liikenne ja muu kehitys) Samoilla verorahoilla ja valtionosuuksilla päästäisiin parempaan tulokseen, edellyttäen tietysti, että kuntia johdettaisiin tehokkaasti,ihmisläheisesti ja taloudellisesti. Ei johtajakeskeisesti.

Päätökset kuitenkin tehdään poliittisin voimasuhtein, joten tarvitaan vain hyvä kunnansihteeri, jota ei pidä kutsua johtajaksi. Pormestari on muuten hyvä nimitys. Hyvä organisaattori on tosi mestari.

Toimituksen poiminnat