*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Ruuan alkuperä tulisi ilmoittaa myös julkisesti tuotetuissa ruokapalveluissa

  • Ruuan alkuperä tulisi ilmoittaa myös julkisesti tuotetuissa ruokapalveluissa

Julkisilla elintarvikehankinnoilla on merkittävä kansantaloudellinen rooli. Ruokahankintojen osuus 35 miljardin euron julkisten hankintojen vuosittaisesta arvosta on 350 miljoonaa euroa. Tästä summasta keskimäärin 15 prosenttia kohdistuu oman maakunnan ja 65 prosenttia muiden kotimaisten elintarvikkeiden hankintaan.

Viikonloppuna paljastui, että Brasilialaiset lihantuottajat olivat lahjoneet vuosien ajan viranomaisia ja poliitikkoja, jotta nämä eivät huomioisi mädäntyneen ja salmonellaa sisältävän lihan vientiä ulkomaille.

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään siitä, että brasilialaista lihaa on voinut päätyä myös kouluihin. Lehti päättää juttunsa toteamukseen: "Kuntia sitoo ruokaostoksillakin hankintalaki, minkä vuoksi niiden on valittava ostoksensa muiden ominaisuuksien kuin kotimaisuuden perusteella." Toki näin on, mutta hankintalaki mahdollistaa järkevän hankintapolitiikan. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että lähiruoka julkisessa ruokahuollossa on mahdollista ja sitä voi kasvattaa. Kestävyys, vastuullisuus ja laatu ovat vahva tuki paikallisen ja kotimaisen hankinnan puolesta. Tuoreus on asia, johon kaukotuotanto ei pysty.

Vuonna 2013 valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä hallituksen Lähiruokaohjelmassa on linjattu, että lähiruoan osuutta julkisissa ruokapalveluissa lisätään ja, että kunta-, maakunta- ja hankintastrategioissa tämä on huomioitu. Lisäksi Valtioneuvosto edellyttää, 29.6.2016 antamassaan periaatepäätöksessä, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä.

Kansanedustaja Mikko Kärnä esittää, että ravintoloilla on velvollisuus ilmoittaa ruuan raaka-aineen alkuperämaa. Kannatan velvollisuuden ulottamista myös julkiseen ruokapalveluun olipa sitten ruoka valmistettu kunnan, valtion tai sairaanhoitopiirin keittiössä tai ostopalveluna. Maakuntauudistuksen myötä iso osa julkisista ruokahankinnoista ja palveluista väistämättä keskittyy, jolloin ilmoittamisvelvollisuus olisi veronmaksajien kannalta erinomainen asia.

Vaalan kunta mukana viikon tempauksessa eli WWF:n Earth Hour:ssa tarjoamalla lähiruokaa. Samalla kutsumme kaikki kunnan kuntavaaliehdokkaat syömään kouluruokaa.

Vuonna 2017 Earth Hour on Suomessa maailman suurin kynttiläillallinen, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ruuan ilmastovaikutuksista. Vaalassa teemaan oli helppo tarttua, sillä ajatus lähiruuan käytöstä on kirjattu Vaalan kunnan strategiaan ja se näkyy myös käytännössä. Viikolla 12 Vaalassa tarjotaan koulun ravintolassa koululaisille, opiskelijoille ja päiväkotilapsille lähellä tuotettua naudan lihaa, järvikalaa Oulujärvestä ja kotimaista luomuohrapuuroa. Lisukkeina on mm. lähileipomoiden tuotteita ja juureksia sekä marjoja.

Viikolle sattui kaksi naudanlihapäivää, mutta niitä ei haluttu lähteä muuttamaan. Haluamme tuoda esille, että monipuolinen, vaihteleva ja sesonginmukainen ruokavalio on sekä terveyden että ympäristön kannalta erittäin hyvä.

Vaalassa julkisessa ruokahuollossa liha ja kala sekä maitotuotteet ovat aina kotimaisia. Ruokalistan suunnittelulla onkin ensiarvoinen merkitys lähiruuan näkökulmasta. Tällä viikolla tarjoamme lähiteurastamon naudanlihaa nautakärsityksen ja savulihan muodossa. Savuliha on naudan savupaistin sivutuotteena syntyvää liharouhetta.

Julkisella ruokahuollolla on merkittävät vaikutukset siihen, miten ihmiset, aluetalous ja ympäristö voi

Julkisessa ruokahuollossa hyvät periaatteet ovat lähiruoka, järvikalan käyttö, lihan ja maitotuotteiden kotimaisuus ja laatu, sesonginmukaisuus, kasvikset ja marjat sekä yksi kasvisruokapäivä viikossa. Lihattomia päiviä on meillä aina ollut ja suosikkiruokien joukossa ovatkin ohrapuuro sekä pinaattilätyt. Koska ohrapuuro on niin suosittu, sitä tarjotaan kolme kertaa kuuden viikon jaksossa.

Vaalan kunnan ruokahuollossa käytetään mahdollisimman paljon lähialueelta hankittuja raaka-aineita ja ruokaa. Myös kotimaisen luomuruuan osuutta on kasvatettu. Keskiviikkoisin tarjolla on aina luomumaitoa läheltä. Euroina lähipaikallistalouteen (n. 90 km säteellä) käytetään vuosittain 32% kaikista raaka-ainemenoista ja tämä on n. 82 000 euroa vuositasolla eli noin ¼  kunnallisveroprosentin tuotto.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

On mahdoton tietää alkuperämaata kun EUn säännöt sanovat, että tuote voidaan nimittää sen maan tuotannoksi, jossa sitä on viimeeksi prosessoitu.
Tunnetuimpia tapauksia Ruotsissa tapahtui, kun brasilialaista kanaa tuotiin Hollantiin, jossa kylmäkontteihin lisättiin suola. Sitten se vietiin Ruotsiin, jossa kanat pakattiin muoviin, jossa luki "Svensk höna". Mtään väärää ei oltu tehty.
Juttua tutkittiin, koska muutama sata oppilasta olivat saaneet jonkin vatsataudin.

Kannattaa lukea Mats-Eric Nilssonin kirjoja.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ota pois ennakkosensuuri.

Henry

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja kunnille lisää rahaa ostaa kallista kotimaista lihaa kouluihin ja laitoksiin.

Jos -"Kouluruoan synnyttävä reilusti alle eurolla".
Yle-16
Niin lisätään rahaa ja tehdään samalla hinnalla kuin ruoka kunnan virkailijoille.
Kotimaisesta lihasta. Sillähän se on ratkaistu.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kyllä henkilökuntakin saa käydä toki ruokailemassa julkisessa ruokahuollossa. Se ei kuitenkaan ole pointti. Mieluummin käytämme raaka-aineisiin käytetyt rahat paikallistalouden hyväksi kuin lähetämme ulkomaille. Laatu ja tuoreus ratkaisee kotimaisen hyväksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eli Kepun ,MTK pointti on se että
-Me saamme viedä muihin maihin tuotteita,mutta tänne ei saa tuoda?
Se nyt ei vain taida ihan käydä noin. Suomi ei ole enää Kekkoslandia .
Vaan EU -maa markkintalous,kilpailu .

Ikäni tuhansille ruokaa tehneenä niin ravintoloissa,kuin kunnissa
raaka -aineen hinta ratkaisee.
Koska kunnilla on vähän rahaa ratkaisee se nyt yhä enemmän.

Lisäksi kun koulujen keittiöt ei tee enää itse ruokaa vaan se on ulkoistettu jollekkin yritykselle .
-Ei sekään tappiokseen tule laitos ja kouluruokia tekemään .
Esim.Pirkanmaan kunnissa yksi laitoskeittiö tekee ruuat vanhuspalveluun,kouluihin päiväkoteihin.
Ja miksi? "Säästösyistä" halvempaa kuin joka koulu tekisi ruuan omassa keittiössä.

Kun näkis sen että tuottajat myisi tuotteensa halvemmalla noihin kuin mitä ulkomailta tulevat elintarvikkeet on .
Luomumaitoa,Luomulihaa,luomuvihanneksia.
3X tuki verovaroista Luomutuotteille.
lähde:
MTK/eduskunta

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jos ostatte suoraan tuottajilta, homma on loistava!
Jos ostatte välikäsien kautta, väitän, ette tiedä mitä ostatte.

Henry

Käyttäjän JuhaniKorte kuva
Juhani Korte

Tavallaan hyvä asia, ja huono asia. Hyvää siksi että me valistuneet kuluttajat saamme ostettua MTK-vapaita elintarvikkeita. Toisaalta hyvin huono, kaikenlainen sertiäminen ja ankkaleimojen hankkiminen maksaa vaikka Suomessa on jo EU:n kalleimmat elintarvikkeet ostovoimapariteetin mukaan laskettuna. Lisähössääminen nostaa oheiskuluja entisestään.

Toimituksen poiminnat