*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Harvaan asutun maaseudun kehittämiseksi tarvitaan valtakunnallinen tahtotila

  • Harvaan asutun maaseudun kehittämiseksi tarvitaan valtakunnallinen tahtotila
  • Harvaan asutun maaseudun kehittämiseksi tarvitaan valtakunnallinen tahtotila

Tänään 23.3.2017 julkistetussa Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategiassa 2017–2020 painotetaan eri alueiden lähtökohtien tosiasiallista tasa-arvoa ja harvaan asutun maaseudun nykypäivän olosuhteiden parempaa tuntemusta. Verkostomme kannatta lämpimästi parlamentaarisen työryhmän perustamista linjaamaan politiikkatoimenpiteet alueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä strategia antaa hyvän pohjan työryhmän työlle.

Harvaan asuttua maaseutua on 68 % Suomen pinta-alasta. Siellä sijaitsee valtaosa Suomen biotalouden ja kaivosteollisuuden raaka-aineista ja se on myös matkailun ja virkistyskäytön aluetta. Alueella asuu noin 5,3 % Suomen väestöstä.

Strategiaan on koottu keskeisimmät toimenpiteet, jotka tulisi toteuttaa, jotta harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen muista pohjoismaista harvaan asuttujen alueiden kehittämisessä. Norjan malli on olemassa ja Ruotsissa suunnitellaan samaa. Harvaan asutun maaseudun kehittämiseksi tarvitaan myös Suomessa valtakunnallinen tahtotila.

Ministeri Mika Lintilä toi esille eilen Valmet Automotiven positiivisten uutisten yhteydessä, että työvoima ei Suomessa liiku riittävästi ja asia pitää arvioida puoliväliriihessä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2010–2014 välisenä aikana työikäisten määrä on vähentynyt 69 000 henkilöllä. Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenisi nykyisestä 3,48 miljoonasta 3,41 miljoonaan eli 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee siis kiristymään jatkuvasti. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin heille.

Harvaan asutun maaseudun verkosto haluaa uudistaa mielikuvan harvaan asutusta maaseudusta. Ilman osaavaa työvoimaa alueen resurssit jäävät hyödyntämättä. Julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, että harvaan asutulla maaseudulla ei olisi töitä ja se kurjistuu ja kuihtuu pois. Tämä ei kuitenkaan ole totuus, vaan myös maaseudun pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on pula osaavasta työvoimasta. Työvoiman liikkuvuus ja osaavan työvoiman saatavuus sekä investoinneille saatava rahoitus ovat olennainen kysymys myös harvaan asutulla alueella sijaitsevien yritysten kasvun ja tulevaisuuden kannalta.

Usein kuulee sanottavan, että koko Suomi tulee pitää asuttuna. Tai toteamuksen, että kaupungistuminen etenee, eikä kehityskulkua voi jarruttaa. Kysehän on kuitenkin pikemminkin siitä, että harvaan asutun maaseudun resurssit on saatava liikkumaan, jotta ne hyödyttävät koko Suomen kilpailukykyä. Suomi voisi olla maa, jossa kukoistavat kaupungit ja elinvoimainen maaseutu ovat yhtä aikaa läsnä. Siihen myös pyrimme nyt julkaistavalla strategialla.

Maaseutupolitiikan neuvoston joulukuussa hyväksymä ja harvaan asutun maaseudun verkoston laatima Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia vuosille 2017–2020 on julkaistu maa- ja metsätalousminiteriön julkaisusarjassa.  Strategia toimii tietopakettina ja käsikirjana päättäjille ja viranhaltijoille kunnista eduskuntaan.

 

Tiedote

Strategia

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Ruotsin ja Eestin mallin mukaiset maaseutuparlamentit on erittäin toimiva menetelmä saada maaseudun ihmisten ajatukset ja ideat esille. Suosittelen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Suomi voisi olla maa, jossa kukoistavat kaupungit ja elinvoimainen maaseutu ovat yhtä aikaa läsnä.

Sitä kai kaikki toivovat, mutta kaupungeistakaan ei kaikki ole menestyjiä, eikä siten myöskään maaseudulla kaikki kunnat ole enää vetovoimaisia.
Suomessa tulee ottaa asiat tosiaan vakavasti pöydälle ja katsottava missä on meidän resurssit parhaiten käytössä. Koko Suomea ei ikävä kyllä enää voida pitää asuttuna väkisin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Pyydän; liitä blogiisi tuo kartta sivulta 12, tuosta strategiapaperista:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Ja poista tuo ennakkosensuuri, jotta saadaan keskustella ihan oikeasti.

Henry

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Olen yrittänyt poistaa.. mikähän siinä mättää että en saa pois. Yhtään kommenttia en ole moderoinut pois.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hienoa!
Siis: Menet sivustosi => Ylläpito => Oma käyttäjätilini => ja raksi kohtaan "Salli Puheenvuoro-kirjoitusten kommentointi ilman ennakkotarkastusta" ja sitten "Tallenna"

Olet varmaan tämän tehnyt, joten ota yhteyttä Usariin.
Tämä blogisi aihe on nimittäin hyvin tärkeä.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tsekkasin tuon Vaalan; sehän on keskellä Suomea, eikä niin syrjässä kuten Helsinki. ;)
Jos blogistilla on aikaa, voi minulle kirjoittaa osoitteeseen
Henry.Finland@gmail.com.
Olen eläkeläinen, aiempana toimena puolivalmisteiden vienti huonekaluteollisuudelle ja olen myös ollut hyvin aktiivinen turismialalla (11-vuotiaasta lähtien). :)
Asun nykyään pääosin Bulgariassa, joten kirjoittaminen on ainoa järkevä mahdollisuus tuoda ajatuksia esiin.

Henry

Toimituksen poiminnat