*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Maaseutuvaikutusten arviointi liitettävä osaksi maakuntien valmistelua

  • Maaseutuvaikutusten arviointi liitettävä osaksi maakuntien valmistelua

Maaseutuvaikutusten arvioinnin hyödyntäminen tulevien maakuntien suunnittelussa on perusteltua erityisesti niissä maakunnissa, joissa on paljon harvaan asuttuja maaseutualueita ja pitkät etäisyydet.

Harvaan asutun maaseudun strategia hyväksyttiin viime joulukuussa maaseutupolitiikan neuvostossa. Strategian toimenpiteissä suositetaan, että maaseutuvaikutusten arviointia käytetään työkaluna tulevien maakuntien palvelulupauksen ja pal­veluverkon määrittelyssä.

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Kuntien tehtäviksi jää elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaikkien sektoreiden samansuuntainen toimiminen ja synergian luominen on maaseudun elinvoimaisuuden näkökulmasta keskeistä.

On muistettava, että päätösten vaikutukset ovat usein erilaisia maakunnan maaseutualueilla verrattuna kaupunkialueisiin. Maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamisella varmistetaan osaltaan, että valmistelussa huomioidaan uudistuksen vaikutukset asioihin, joilla on merkitystä maaseudun tulevaisuuteen eli maaseudun palveluihin, elinvoimaan, asukkaiden hyvinvointiin sekä demokratiaan. Uudistuksen onnistumisen kannalta hyvin tehty valmistelutyö on avainasemassa, myös maaseudun erityishaasteiden osalta.

Maakuntalakiluonnoksen mukaan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maaseudun asukkailla on aito huoli palvelujen keskittymisestä ja oman kotikunnan elinvoiman näivettymisestä. Maakuntauudistuksessa tulee varmistaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet niin uudistuksen valmistelussa kuin maakunnan päätöksenteossa. Tämä voidaan tehdä hyödyntämällä maaseutuvaikutusten arviointia.

Sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan maakunnat antavat omat palvelulupauksensa asukkaille järjestämisvastuullaan olevista palveluista. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä sote-lain 4 §:ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla.

Kuntaliitossa on käynnistymässä pilottihanke maaseutuvaikutusten arvioinnin hyödyntämiseksi kahdessa maakunnassa, jotka ovat Kainuu ja Pirkanmaa. Pohjois-Pohjanmaa pystyisi tekemään yhteistyötä näiden maakuntien kanssa maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamisessa.

On tärkeää, että harvaan asutun maaseudun palvelujen tuottaminen huomioidaan julkisessa palvelulupauksessa. Palvelulupauksessa tuleekin ottaa kantaa palvelujen saavutettavuuteen harvaan asutun maaseudun asukkaiden näkökulmasta. Palvelujen hyvä saavutettavuus jo palveluverkkoa suunniteltaessa varmistetaan mittaamalla ja arvioimalla saavutettavuutta monipuolisesti kaikki väestöryhmät huomioiden. Tilastollisten keskiarvojen sijaan tulee tarkastella myös sitä keihin ja minne pisimmät etäisyydet kohdentuvat.

PoPSTer-hankkeessa luodaan mallit ja toimenpideohjelma siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla 1.1.2019 alkaen valmisteilla olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Johtoryhmä kokoontui 19.4. käsittelemään valmistelun jatkotyöskentelyä. Esitin kokouksessa maaseutuvaikutusten arvioinnin käynnistämistä osana valmistelutyötä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat