Uusi aluekehittäminen etätyön kautta – inhimillistä alueellistamista
Etätyöhön on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan, mutta se yleistyy silti hitaasti. Kaikki on olemassa: laitteet, laajakaista, etätyötä haluavat työntekijät ja tietoa etätyön tehokkuudesta. Mistä on kyse? Luottamuksen puutteesta, kateudesta, pinttyneistä ajattelutavoista. Eikö etätyötä uskalleta tai osata johtaa?
Etätyön esteenä on, että etätyöstä puuttuvat pelisäännöt työpaikalla. Työnjohdon etätyön tietämyksen taso ja etätyön johtamisen menetelmien hallinta ovat puutteellista. Toisten työntekijöiden kateus ja väärät luulot ovat etätyön toinen este. On vaikea sujahtaa toisen saappaisiin ja nähdä etätyö työkaverin näkökulmasta. Kuva hangilla hiihtävästä työkaverista on vain vastenmielinen. Kolmas este on etätyöntekijän kokema riittämättömyys. Tunne siitä, että ei ole tehnyt riittävästi.
Yrityksillä ja työnantajilla luulisi olevan motiivi kannustaa etätyöhön: toimitilakustannukset pienenevät, henkilöstön rekrytointi ja avainhenkilöiden pitäminen palveluksessa helpottuu, erityisosaamisen hankkiminen mahdollistuu, henkilöstö motivoituu ja tuottavuus ja tehokkuus lisääntyvät. Etätyö edistää työntekijän työelämän laatua, työntekijän itsenäisyyttä ja työmarkkina-asemakin paranee. Sillä voidaan vähentää työmatkaliikennettä, asuntorakentamisenpaineita ja luoda työtä esimerkiksi harvaan asutuille alueille.
Jotta etätyö mahdollistuu, työnantajilla tulee olla etätyötä varten organisaation etätyöohje, työsopimuksen etätyöliite, virtuaaliset työtilat ja tietosuoja kunnossa. Tietosuojan näkökulmasta on järkevää, että etätyötä varten on erillinen työhuone kotona tai hubissa. VPN ja muut tekniikat auttavat. Lisäksi tulee panostaa etätyön johtamiseen, kouluttamiseen ja avoimeen keskusteluun työyhteisössä siitä, mitä etätyö on.
Veli-Matti Hurskainen, joustotyöyhdistyksestä onkin todennut, että ”Etätyön suorituspaikka on tietoverkko sekä yksilöiden ja ryhmien henkiset prosessit.” Kyse on mielestäni juuri tästä. Vaalassa etätyöstä haetaan uuttaa potkua. Kokeilimme maaliskuussa HUBia ja hofficea. Hoffice Vaala -verkoston ajatus on luoda tilapäisiä ja maksuttomia työtiloja koteihin ja kesäasunnoille. Hoffice on uudenlainen työskentelytapa ja työyhteisö, jossa työpäivä on rytmitetty niin, että se tukee osallistujan työskentelyä ja lisää työtehoa. Uskomme, että hoffice-toiminta voi madaltaa sekä työntekijän että organisaation kynnystä etätyön käyttöönottoon. Vaalassa hoffice nähdään myös mahdollisuutena kuntalaisten, vapaa-ajanasukkaiden ja kunnan työntekijöiden verkostoitumiseen. Hofficella myös ehkäistään etätyöntekijöiden yksinäisyyden tunnetta.
TEM on asettanut 28.6.2016 työaikasääntelyä selvittävän työryhmän. Sen tehtävänä on käydä läpi työaikapankki- ja etätyösääntelyn tarpeellisuus ja mahdollisen sääntelyn sisältö. Työryhmän tulee saada työaikalain osalta työnsä valmiiksi kesäkuun loppuun 2017 mennessä.
Etätyön osalta on olemassa mm. ohje valtion virkamiesten ja työntekijöiden etätyöstä sopimiseksi. Toisinaan työnsuorittamispaikan valintaa ohjaa kuitenkin vahvemmin tilakysymykset kuin työntekijän ja työnantajan etu. Toivon työryhmältä vahvaa näkemystä siitä, miten etätyö mahdollisestaan jatkossa paremmin.
Harvaan asutun maaseudun verkosto haluaa edistää etätyötä. Esitän, että työryhmä loisi etätyöohjeen valtionhallintoon, kunnille, maakunnille ja niiden yhtiöille, jolla henkilö voi siirtyä työskentelemään etänä tai säilyttää nykyisen työpisteensä harvaan asutulla maaseudulla.
Ohjeen käyttöönoton tukemiseksi käynnistetään kaksi kokeilua:
-
Kartoitetaan valtion virastoista pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa työskenteleviä henkilöitä, jotka haluaisivat tehdä työtä harvaan asutulla maaseudulla.
-
Kokeiluluontoisesti 10 valtion työpaikkaa julistetaan avoimeksi niin, että niihin voi hakea mistä päin Suomea tahansa.
Kunnat tukevat kokeiluja kehittämällä paikallisia ratkaisuja etätyön mahdollistamiseen paremmin mm. hoffice, HUB eli luovat etätyötilat ja konseptit.
Ruotsin hallituksen asettama maaseutukomitea suositteli mietinnössään, että 10 000 Tukholman alueella nykyisin olevaa valtion työpaikkaa hajasijoitettaisiin 5-7 seuraavan vuoden aikana alueille, joissa valtion työpaikkoja tarvitaan. Aluekehittämistä voisi tehdä myös etätyötyön kautta, ihmisten omat ja työnantajan tarpeet yhdistäen. Tämä lisäisi ihmisten työssä viihtymistä ja motivaatioita. Valtion tehtäviin saataisiin enemmän hakijoita ja mahdollisesti palkattua henkilöitä, jotka asuvat eripuolilla Suomea. Tämä lisäisi asioiden valmistelun laatua, kun valmistelussa on mukana erilaisia olosuhteita tuntevia ihmisiä. Lisäksi etätyöläisten osaamista voitaisiin hyödyntää maaseudun kehittämisessä, mikäli heillä on halua olla mukana.
Myös kansanedustaja Mikko Kärnä on esittänyt, että valtion virkamiehille tulisi sallia vapaus valita oma sijoituspaikkansa.
Etätyötä tekeviä on jo runsain mitoin Suomenmaassa ja todennäköisesti lisääntyy, kunhan ymmärrys sen eduista huomioidaan myös verottajan taholta. Ehkä ammattiyhdistysrintamalta löytyisi lobbaajaa. Luottamuksen puute on toistaiseksi vaikea yhtälö hallittavaksi, kun aikojen myötä ammattiyhdistysliikkeet ovat sille tielle lähteneet.
Etätyön tekeminen on kuitenkin toistaiseksi rajallista, joskin mahdollisuudet tulevat lisääntymään. Robotiikka ja autonomiset tehtaat sallivat suurimman osan työstä tehtäväksi etänä. Tänään vielä autotehtaalla heiluvat muutamat robotit, kuin perhokalastajat lohijoella ja joukossa häärää hihnahenkilöitä tuhansin käsin.Teollisuuden on viimeinen aika miettiä mitä sukua etätyö ja autonominen tehdas ovat toisilleen.
Duunariosakkuus saattaa olla se tekijä, jolla luottamus asettuu oikealle tolalle.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on malliesimerkki siitä, miten väärillä olettamilla ollaan lisäämässä yhteiskunnan kustannuksia. On vaikea nähdä, mitä valtion töitä voitaisiin siirtää alueelle niin, että niistä olisi hyötyä kenellekään.
Tietotekniikan kehittyminen johtaa siihen, että järjestelmät keskustelevat yhä enemmän toistensa kanssa. Vuonna 2030 ne jo tuottavat automaattisesti kaiken sen, mihin niitä sormia siellä hallinnossa tarvitaan.
Haavekuva koko maan asuttuna pitämisestä perustuu juuri tällaisiin unelmiin, että olisi olemassa työ, joka voidaan siirtää jonnekin fyysisesti. Ei se siirry Helsingistä Vaalaan vaan ict:hen.
Toisaalta myös ihmisten käyttäytyminen riippuu paljon olosuhteista. Millaiset mahdollisuudet puolisolla on töihin maakunnassa. Saavatko lapset parempaa koulutusta kuin Etelä-Tapiolan lukiossa. Onko maakunnassa tarjolla palveluita.
Miten käy rakennetun talon, jos tämä työ loppuu. Vaikka se talonrakentaminen on halvempaa siellä maakunnassa, niin parinsataatuhatta on hurja riski maakuntaan muuttavalle.
Tämä ajatus tietotekniikkatyön siirtämisestä valtion tuella ja ohjauksessa maakuntiin on pahempi keskustalainen huijaus kuin teollisuushallit aikoinaan.
Kylmä tosiasia on, ettei kannettu vesi kaivossa pysy. Ne paikat pysyvät asuttuina, jotka sen omalla toiminnallaan ansaitsevat.
Ilmoita asiaton viesti