*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Pitkäjänteinen ja johdonmukainen alueellistaminen vaatii päätöksiä hallitukselta

Kirjoitin viime viikolla siitä, miten etätyön avulla voidaan tehdä inhimillistä alueellistamispolitiikkaa. Vähintään yhtä tärkeää on pitää maaseudulla sellaisia valtion toimipaikkoja, joiden keskittämisellä ei käytännössä saavuteta kokonaisvaikutusten arvioinnin perusteella hyötyjä tai niiden sijoittautumisesta maaseudulle on selkeitä etuja.

Valtioneuvoston asetuksessa säädetään valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta.  Ministeriön on aina selvitettävä valtion toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, kun perustetaan uusi yksikkö, laajennetaan olemassa olevaa toimintaa olennaisesti tai kun organisoidaan olemassa olevaa toimintaa merkittävästi uudelleen. Tässä asetuksessa säädettyä menettelyä sovelletaan myös silloin, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevia alueellisia ja paikallisia valtion yksikköjä ja toimintoja lakkautetaan tai supistetaan.

Alueellistamisen koordinaatioryhmän valtion työpaikkojen sijoittumista alueille koskeva selvitys valmistui 24.2.2017. Siinä tarkasteltiin valtion budjettitalouden henkilötyövuosien kehitystä vuosina 2010 – 2015. Selvitys osoitti, että erityisen suurta väheneminen on ollut puolustusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla. Myös toimipaikkaverkostot ovat tiivistyneet. Kuntien näkökulmasta erityisesti maakuntien toiseksi ja neljänneksi suurimpiin sekä tätä pienempiin kuntiin on kohdistunut merkittävä osuus vuosina 2010 - 2015 tapahtuneista henkilötyövuosivähennyksistä.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä teki selvityksen perusteella neljä suositusta, joista ensimmäinen koski erityisesti maakuntien toiseksi ja kolmanneksi suurimpien kaupunkeja koskevan aluekeskuspolitiikan tehostamisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

Toisen suosituksen mukaan ministeriöiden tulee omassa valmistelutyössään huolehtia, että alueellistamiseen liittyvät näkökohdat otetaan vastuuministeriöissä lain mukaisesti täysimääräisesti huomioon. Kolmas suositus koski maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutusten huomioimista alueellistamisen koordinaatioryhmän työhön.

Neljäs suositus koski yhteispalvelupisteitä. Merkittävä osa siitä palvelutarpeesta, johon vastaamiseksi valtion virastojen palveluverkot on rakennettu, on jo kadonnut tai katoaa. Suosituksen mukaan jäljelle jäävään palvelutarpeeseen tulee pyrkiä valtiolla vastaamaan ensisijaisesti yhteisin sähköisin ratkaisuin ja kokoamalla jäljelle jäävä palvelu yhteisiin asiointipisteisiin.

Selvitys tilattiin, koska alue- ja kuntaministeri Vehviläisellä oli huoli siitä, että yksittäiset toimipisteitä koskevat päätökset kasaantuvat samoille alueille ja kunnille eikä kokonaisvaikutuksista ole ollut selvää kuvaa.

Näin on nyt kuitenkin käynyt ja kasaantumista tapahtunut. Olen sitä mieltä, että jos alueellistamisen halutaan olevan johdonmukaista ja pitkäjänteistä, tulee seuraavista asioista sopia osana alueellistamispolitiikkaa:

  1. Harvaan asutulla maaseudulla tulee säilyttää sellaiset valtion toimipaikat, joiden keskittämisellä ei käytännössä saavuteta kokonaisvaikutusten arvioinnin perusteella hyötyjä tai niiden sijoittautumisesta maaseudulle on selkeitä etuja. Tällaista toimintaa on mm. vankienhoito.

  2. Yhtenäinen etätyöohje valtionhallintoon. Digitalisaatio, toimiva laajakaista ja fyysisen asiakaspalvelun vähentyminen antavat mahdollisuuksia säilyttää nykyisiä työpaikkoja maaseudulla, kun asiakaspalvelua, viranomaispäätöksiä tms. voidaan tehdä paikkariippumattomasti. Tästä toimintatavasta KELA on hyvä esimerkki. Kehitys antaisi mahdollisuuden myös keskittää näitä töitä esim. talous- ja palkkahallinnon osalta maakuntakeskuksien ulkopuolelle, jossa vuokrat ovat selkeästi kaupunkeja alhaisemmat.

  3. Työpaikkarakenteeseen kohdistuvia paineta tulee tarkastella käyttämällä maaseutuvaikutustenarviointia osana päätöksien valmistelua. Alueellistamisen koordinaatioryhmä toteaa, että sote- ja maakuntauudistus ei tuo muutoksia kuin työnantajaan ja työ muutoksen seurauksena ei katoa mihinkään kyseisiltä alueilta. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava uudistuksen vaikutukset erityisesti kunnilta maakunnalle siirtyvien työntekijöiden sijoituspaikkaan. Keskittäminen on todellinen uhka talous- ja palkkahallinnon, sairaanhoitajien ja johtotason tehtäville ja työlle.

  4. Virastoja perustettaessa tai yhdistettäessä tulee ensisijaisen sijoituspaikan aina olla suurten kaupunkien ulkopuolella vrt. Ruotsin ehdotettu malli.

Toivon, että näitä malleja tarkastellaan osana tulevan harvaan asutun maaseudun asioita pohtivan parlamentaarisen työryhmän työtä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kumman sitkeässä sinnittelee unelma maaseudun asuttuna opitämisestä syrjäkyliä myöten. Tässä oikea esimerkkifraasi:

"Digitalisaatio, toimiva laajakaista ja fyysisen asiakaspalvelun vähentyminen antavat mahdollisuuksia säilyttää nykyisiä työpaikkoja maaseudulla, kun asiakaspalvelua, viranomaispäätöksiä tms. voidaan tehdä paikkariippumattomasti."

Kun asikaspalvelu vähenee, ei sitä millään voi korvata sillä, että digitaaliset palvelut, joita vain harvat ihmiset osaavat käyttää, siirretään tai pidetään sivukylillä tai edes maaseututaajamien keskustoissa. Säilyviä työpaikkoja on hyvin vähän suhteessa poistuviin.

Poistuvia ovat nimenomaan ihmiset. Fiksuimmat hakeutuvat kaupunkeihin ja taajamiin ennen kuin kunto heikkenee niin, että viedään siihen viimeisen palvelutaloon. Sivukylillä asuvin palvelu, jotta he siellä pärjäävät, om kunnalle niin kohtuuton rasitus, että pakko on suunnitella muuta. Selvästi paras ratkaisu on ikääntyvälle väestön osalle suunniteltujen asuntojen esimerkiksi nykyaikaisten puukerrostalojen rakentaminen. Tämä malli toimii ainakin Saarijärvellä

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Tätä tehdään jo nyt. Sen sijaan, että kaikki talous- ja palkkahallinnon työpaikat olisi mm. Oulunkaaren kuntayhtymässä keskitetty ne on hajautettu eri paikkakunnille. Etäyhteyksien takia tämä on mahdollista ja toimii. Esitän, että sama toimintamalli tulisi olla myös sote-uudistuksen jälkeen. On aivan turhaa keskittää toimintoja, joita ei ole pakko. On toki totta, että osa työstä poistuu kokonaan. Tätä en ole missään tilanteessa kieltänytkään.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kokonaisuuden kannalta on jokseenkin yhdentekevää, missä ovat ja minne siirtyvät ne digitaliset palvelut, joilla korvataan aitoa ihmistyötä. Niitä, kun on niin onnettoman vähän. Edullisuutensa vuoksihan niihin siirrytään. Ongelma on siinä, että työpaikkoja varsinkin maaseudulta digitalisaatio vie merkittävästi enemmän kuin tuo.

Toimituksen poiminnat