*

Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Paritusta, uhkapelejä ja huumeita? Mitä maaseutu oikeasti kaipaa

Osallistuin viikonloppuna paneelikeskusteluun maaseudun mielikuvista ja median roolista siinä.  Tuomas Enbuske esitti, että maaseutu nousee, jos kannabis, paritus ja uhkapeli sallitaan. Lohkaisu nousi paneelin pääviestiksi. Sikäli harmi, koska tavoite oli tuoda esille maaseutu monipuolisena ympäristönä, joka mediassa esitetään hyvin yksisilmäisesti kuihtuvana ja kuolevana alueena.

Olen Enbusken kanssa samaa mieltä siitä, että maaseudulla pitää ajatella toisin. Maamme alueet ovat hyvin erilaisia ja siksi samanlainen politiikka ei sovi joka kolkkaan.

Kyllä, maaseutu tarvitsee seksiä ja lapsia. Se tarvitsee kuitenkin myös naisia. Harvaan asutulla maaseudulla tilanne on pahin; sataa 18-29 vuotiasta naista kohden on 136 miestä.  Yhden lapsen politiikkaa harjoittaneessa Kiinassa 100 tyttöä kohden on 116 poikaa. Epäsuhta Suomen maaseudulla on siis osin jo tätä pahempi. Tyttöjen kokemus maaseudusta ja halu paluumuuttoon opiskelujen jälkeen on yksi maaseudun tulevaisuuden ratkaisevista tekijöistä. Myös toisen asteen koulutuksen saavutettavuudesta on huolehdittava.

Maaseutu tarvitsee osaavaa työvoimaa. Työvoiman liikkuvuudesta huolehtiminen on avain Suomen kasvuun. Majoitus- ja ravitsemisalan toimialasta 32,5% sijaitsee maaseudulla.  Matkailu kasvaa, toimii yhtenä vientimme veturina ja mikä parasta perustuu maaseudun luontaisiin vahvuuksiin. Tämäkin toimiala kuitenkin tarvitsee osaava työvoimaa. Sitä tarvitsevat myös muut maaseudun pienet- ja keskisuuret yritykset, maatilat ja ne, jotka haaveilevat palkkaavansa sen ensimmäisen työntekijän.

Keinoja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi kohti Itä- ja Pohjois-Suomea kyllä löytyy. Ottamalla mallia Norjasta, voisimme verohuojennuksin lisätä harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta asumispaikkana. Hyvä esimerkki tästä on aikaisemmin käytössä ollut syrjäseutulisä. Kyllä Enbusken esittämät casinotkin meille kelpaavat; yksi jokaiseen pohjoisen maakunnan kuntaan Vaalaan, Kuhmoon ja Enontekiölle. Tätä ajatusta on muuten esitetty ennekin, ihan vain tiedoksi.

Maaseutu tarvitsee investointeja ja juurevaa rahaa.  Monissa maaseudun yritystarinoissa korostuu rakkaus paikkakuntaan ja halu tehdä hyvää sille alueelle missä sydän on. Erityisesti harvaan asutun maaseudun näkökulmasta yritysten kasvun este voi olla rahoituksen saaminen isoille investoinneille vakuusarvojen jäädessä matalaksi.  Maaseudulle on syntynyt kansainvälisesti menestyneitä yrityksiä juurevan rahan ansiosta. Joku juuret paikkakunnalle omaava henkilö on halunnut sijoittaa kotiseudullensa.  Rahoituksen saatavuus ei saa jäädä pullonkaulaksi maaseutuyritysten kasvussa.

Kaikkiin näihin kolmeen asiaan liittyy mielikuva maaseudusta. Maaseudun myönteiset asiat esitetään usein erikoisuuksien ja yksittäisten esimerkkien kautta.  Sen sijaan maaseutuun yleisterminä liitetään sanoja taantuva, näivettyvä, kuoleva ja kuihtuva. Maalta pako on yleisesti jo vuosikymmeniä käytetty termi, kun koulutettu maaseudun nuoriso on muuttanut kaupunkeihin työvoimaksi.

Maaseudun mielikuvaa pitää rohkeasti päivittää vastaamaan todellisuutta ja nykyaikaa. Korkean työttömyyden rinnalla maaseudulla työvoimapula. Negatiivisen muuttoliikkeen ohella korostuu positiivinen osa-aika-asuminen ja etätyön mahdollisuudet. Ylinaulattujen ikkunoiden vastineena kohoaa luksushuviloita rannoille ja hotelleja tuntureiden kupeeseen. Suljettujen kyläkoulujen tilalle on rakennettu upeita koulukeskuksia kuntien keskustaajamiin.

Maaseutu tarvitsee hengennostajia ja tulevaisuuden uskon näkijöitä ja tekijöitä. Maaseutuparlamentti toi energiaa meille kaikille maaseudun kehittäjille tehdä tätä työtä. Ollaan reilusti ylpeitä omasta tekemisestämme.

#maapuhuu

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Miksi ihmisten pitää liikua työn perässä? Nykyisen toimintakaavan mukaan siitä seuraa pakkautuminen kaupunkeihin, tonttimaan, rakentamisen ja asumisen hintojen nousu.

Miksi yritysten pitää sijoittua kaupunkeihin? Sen ymmärtää lähiympäristön markkinoita tarvitsevia, mutta laajemmalle alueelle tai vientiin tuottaville sijoituspaikka ei liene niin ratkaiseva.

Maaseutu voisi olla monille ihmisille ja yrityksille huomattavasti edullisempi toimintaympäristö kuin mitä monet kuvittelevat. Me olemme tottuneet ajattelemaan, että maalta lähdetään kaupunkiin. Sellainen ajatus, että maaseutu tarjoaisi edes kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, ei kuulu meidän yleisiin ajatusmalleihin. Tämä on mahdollisuuksien hukkaamista, johon meillä ei tässä maassa ole juuri varaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja etenkin maaseutu tarvitsee suurten kaupunkin veronmaksajien rahat.
Maataloustukiin,maaseudunkehittämisrahoja,maakaapelointiin ,tuulivoimala-,bioenergiatukiin ym .

Lisäksi maaseutu tarvitsee:Lentokenttiä,satamia,raideliikenteen,moottoritiet .Jotta isot yritykset investoisivat ja perustaisivat työpaikkoja sinne.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Mitä Helsinki tuottaa, siis oman maa-alueensa tuotteita? Ei varmasti riittävästi populansa tarpeisiin. joten turha lienee sieltä kehä 3:n sisäpuolelta huudella.

Teillä helsinkiläisillä taitaa oikeasti olla mielikuva että esim. ruoka tulee kaupan hyllylle automaagisesti.

Helsingistä on tullut suomen hallinnon ja kaupan keskus, kyllä, Mutta liika kaupungistuminen ja luotto ihmisen teknologiaan luo myös heikkouksia. Riittää yksi tarpeeksi voimakas aurinkotuulen pöllähdys niin loppuu sähköt koko pallolta ja inhottavahan se on itsensä ruokkia puluilla ja rotilla.

Anteeksi kärkäs tekstini, mutta ottaa aivoon tuollaiset ihmiset jotka eivät näe kokonaisuutta joka on hieman isompi kuin kehä 3:n eteläpuoli.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Avaaja on oikeassa, mutta samalla totaalisen väärässä. Maaseutu tarvitsee uutta ajattelua, mutta ei pysty sitä muodostamaan ja siksi maaseutu näivettyy.

Ihmiset oikeasti haluavat kasvukeskuksiin, sille ei vain mahdeta mitään. Maaseutujen kohtalo on autioitua ja sitä kehitystä vastaan ei enää kannata räpiköidä.

Ainoa mahdollisuus on tehdä pikkukylästä kasvukeskus, ja se taas lopettaa maaseudun pikkukylästä eli paradoksi on valmis.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Mielestäni maaseudun keskuksen ei tarvitse olla kaupunki. Maaseudun luonnonvarat jäävät täysin hyödyntämättä Suomen hyväksi jos esim. harvaan asutulla alueella ei ole asukkaita ja yrityksiä. Esim. Vieremällä sijaitsevan Ponssen koneista 77% menee vientiin. Sama on koko metsäsektorin laita.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Periaatteessa samaa mieltä, mutta...

Esimerkkisi Ponsse tai vaikkapa Uimaaharjun sellutehdas Joensuussa, niin työntekijät haluavat palveluita sille paikkakunnalla jossa ovat töissä. Vieremä on nyt totuuden edessä kasvattaako palveluja jotta työntekijät eivät lähtisi esimerkiksi Uuteenkaupunkiin joka on isompi ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia.

Uimaharjun sellutehtaan liepeillä oleva Uimaharjun Joensuun kortteli ei anna samoja palveluja kuin ruutukaava Joensuun keskustassa. Se luo eriarvoisuutta, Eno ei pystynyt hoitamaan Uimaharjun viihtyisyyttä, eikä siihen ole paljoa haluja Joensuullakaan.

Tulisi katsoa mitkä alueet tulee pitää palvelutasoltaa korkealla ja mitkä alueet annetaan ruohottua. Sehän olisi Pohjois-Karjalassakin helppoa, siellä missä on kannattavaa toimintaa siihen panostetaan ja muut alueet saisivat luvan tyytyä vähempään.

Vieremällä Ponsse työllistää noin 440 henkilöä joka on yli 10% kunnan väestöstä. Oulussa se tarkoittaa, että yksi työnantaja työllistäisi yli 20 000 ihmistä. Joten Ponsse on tärkeä Vieremälle aivan kuten Paloheimo aikoinaan Riihimäelle.

Vieremän onneksi siellä on muitakin menestyviä yrityksiä, toisin kuin Uimaharjussa.

Jos Vieremä alkaisi kehittää palvelujaan Savon kasvukeskukseksi, se näivettäisi muuta ynpäristöä, eli siihen meidän on vain palattava, että toisen kasvu on toisen näivettämistä. Kokonaisuudessa meidän siis pitää valita alueet jotkja kasvavat ja loput alueet jäävät näivettymään. Koko Suomea ei voida pitää asuttuna.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Hyvin puhuttu. Se nyt vaan on niin että ihmiset meillä kun maailmalla joko haluavat kasvukeskuksiin tai ovat työpaikan takia pakotettuja niihin kerääntymään.

Tämä suomalaisten hinku suureen perään tulee ilmi siinäkin että ne harvat ihmiset jotka maaseudun rauhaan ovat jääneet haluavat mahtavat ja kiiltävät S- tai K-marketit ja monumentaaliset ABC:t, kyläkaupat ja pienet huoltoasemat saavat näivettyä ja kuolla pois.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Minun kokemukseni mukaa:
"ovat työpaikan takia pakotettuja niihin kerääntymään"

Tämä pitää paikkansa eikä todista mitenkään sitä että ihmiset yleensä haluaisivat betonimuureissa asua. Jos asioita ohjailtaisiin siten että maaseutukylissä toimivat yritykset siitä hyötyisivät niin työpaikatkin asettuisivat maaseudulle ja pienempiin keskuksiin.

"suomalaisten hinku suureen perään tulee ilmi siinäkin että ne harvat ihmiset jotka maaseudun rauhaan ovat jääneet haluavat mahtavat ja kiiltävät S- tai K-marketit "

Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Ihmiset maaseudulla eivät todellakaan halua suuria kauppakeskuksia vaan syy näiden olemassaoloon on ihan sama kuin yllä, eli suurille ketjuille on tuottoisaa myydä yhdessä suuressa rakennuksessa koko hiippakunnan leivät ja tomaatit.

Nykyinen tilanne on poliittisten valintojen tulosta, alkaen siitä että demarit julistivat aikoinaan "tapa talonpoika päivässä".
Raha on ratkaissut ihmisten valinnat ja rahan valinnat on ratkaistu poliittisilla päätöksillä.
PS. En olisi kirjoittanut jos olisin tuon sensurointilausekkeen ennemmin huomannut.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Ari on kyllä aika lailla oikeilla linjoilla pitkän kehityksen osalta. Ihmiset on vähän kuin muurahaisia, pyrkivät tekemään kekoa suurempaa.

--
Sitä minä en kyllä ymmärrä että kuvastaako lause huumeista, parituksesta, jne, yleisesti jonkun ikäpolven suhtautumista elämään vähän kuin vitsinä,,tai onko keskustelun taito nykyään tavallaan ns.vitsinheittoa jolla koetetaan keskustelua virkistää,,

Maaseudun ihmisen elämästähän tässä on kyse, vakavasta asiasta.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Kuten esimerkkisi osoittaa nuorten naisten ja miesten suhde on pahasti vääristynyt. Se kertoo siitä, että jo nyt maaseudun ammatit ovat vahvasti miesvaltaisia. Ponssen kaltaiset yritykset vääristäisivät sitä lisää.

Keskusta ajaa 18 maakunnan mallia, joka on lopullinen isku kuntien naisvaltaisille työpaikoille. Ne tulevat siirtymään sinne maakuntakeskuksiin hyvin nopeasti. Viiden maakunnan mallissa työpaikat ja kunnallinen itsehallinto olisivat pysyneet kunnissa ja haja-asutusalueilla.

Matkailun suuresta maaseutu osuudesta vastannevat pääosin hiihtokeskukset, joissa työ on hyvin sesonkiluonteista.

Kylmä tosiasia on, että valtaosa ihmisistä muuttaa ihan vapaaehtoisesti kaupunkeihin. Kun se perheen leipä tulee sieltä, on aika mahdotonta ajatella, että ihmiset muuttaisivat takaisin maalle.

Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että maalaiset ja Keskusta tekivät sen ihan itse. Ne autioittivat maaseudun luomalla suuret maatalousalan tuotantokeskittymät ja kaavoittamalla kauppojen suuryksiköille tontit kaupunkien laitamille.

Kyllähän se sotien jälkeinen elämänmuoto maaseudulla oli jollakin tapaa ihan hyvä malli. Siinä pidettiin huolta koko yhteisöstä ja perheestä monessa sukupolvessa. Oli se myös aika ankeaa ja puutteellista nykyiseen verrattuna.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Maaseutu kaipaa myös kunnollisia yhteyksiä, joiden kehittämistä pienellä budjetilla suureellisten vaatimusten sijasta olisi syytä miettiä. Sikäli kuin Määtän sähköposteihin vastaamattomuudesta on päätteleminen, hänkin edustaa suureellisten vaatimusten esittäjiä, jolloin valtion onkin helppo sanoa että eipä riitä rahat - asenteellinen noidankehä siis.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns_Ol_sn_100_ma...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Itäistä Suomea onkin kunnolla ja hyvästä syystä sivallettu ainakin henkilöjunaliikenteen kehittämistä koskevasta kädettömyydestä:
"Pilotti ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan prosessi on käynnistynyt jo syksyllä 2015, jolloin valtiontalouden säästöpaineissa osto- ja velvoiteliikennettä leikattiin merkittävästi. Uhkana oli jopa junaliikenteen lakkaaminen kokonaan esimerkiksi Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälillä. Leikkaukset herättivät Etelä-Pohjanmaan siihen todellisuuteen, että valtion ostopalveluina ja velvoiteliikenteenä VR:ltä hankkima liikenne ei ole se malli, jolla taataan poikittaisratojen raideliikenteen tulevaisuus. Sen sijaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita, joiden avulla vähemmillä resursseilla saadaan parempaa palvelua. Looginen johtopäätös oli, että tähän ei päästä kinuamalla lisää rahaa vanhanmallisen liikenteen ylläpitoon, vaan ainoastaan avaamalla liikenne markkinoille.
- - -
Samalla, kun lähdetään kohti tuntematonta, kasvaa myös epäonnistumisen riski. Mielestäni tämä riski kannattaa kuitenkin ennemmin ottaa, kuin että jäätäisiin sivusta seuraamaan liikenteen hiljaista hiipumista. Eteläpohjalaisten osoittama yritteliäisyys tälläkin saralla on jo ennättänyt herättämään kateudensekaista ihailua itäsuomalaisten parissa. Toivottavasti pilottimme tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös sen suunnan junaliikenteen kehittämisessä."

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Kannabis olisi tuottava bisnes maaseudulle, sitä voi kasvattaa ympärivuoden. Myös tuotto on hyvä. Suomi jää tässäkin asiassa jälkeen. Esim Israelin tavoitteena on globaalintason toimija kannabisbisneksessä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kuituhamppu on Cannabis sativa -lajia. Kasvaa Suomessa ja on viljelty perinteisestikin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kyllähän tämä asia on mitä suurimmassa määrin KePun tontilla. Mainittu puolue on ollut hallituksessa ja se hallitsee maaseutumaisia väestökatoalueita varmaankin yli 97%:sesti.
Joitakin havaintoja ja huhuja asian tiimoilta:
1) Verovaroin kustannettujen budjettien kautta tukea on tullut helpommin maatalouden sivuelinkeinoihin kuin tukea kaipaamattomaan liiketoimintaan. Nyt on jo myöhäistä korjata, kun alueet ovat tyhjentyneet niin työvoimasta kuin yrittäjistäkin.
2) Väärin äänestävien ihmisten tuloa paikkakunnalle on vierastettu. Niinpä teollisuutta tai pk-yritystä ei aina toivottu. Eipä sillä, että ne kaikki olisivat kovin pitkään menestyneetkään.
3) Viimeinen mahdollisuus ehkä oli etätyöpaikkojen luonti digitekniikalla, vaan eipä ole niistäkään paljoa kuulunut. Onko Vaalassa yhtään?

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Jos aloitetaan siitä, että katkaistaan Päijännetunnelin vedensyöttö Helsinkiin viikoksi. Ehkä se avaisi kaupunkilaisia ajattelemaan miksi maaseutu on tarpeen. Mikä on puhtaan juomaveden hinta kaupunkilaisen mielestä? Nyt siitä ei makseta mitään.

- Seuraavaksi voidaan lopettaa mullan, soran ja muiden kiviaineiden ajo Helsinkiin. Asfaltin reunalta pudottuaan kaupunkilainen on täysin hukassa...

Helsinki ryöstöviljelee muuta maata ja valittaa - se on hyvin lyhytnäköistä. Vieraillessani Ruotsin ja Eestin maaseutuparlamenteissa sävy on juurikin päinvastainen. Ensinnäkin maaseutuparlamenttiin osallistuu valtaosa kansanedustajista, ministereistä ja europarlamentikoista. Myös presidentti ja pääministeri ovat läsnä. Muualla Euroopassa poikkeuksetta ymmärretään, että kaupunki tarvitsee maaseutua... vastakkainasettelu on muualla maailmassa onneksi ohitse.

Suomen ensimmäisessä Maaseutuparlamentissa oli maatalousministeri läsnä videotervehdyksen muodossa - mielestäni melkoinen rimanalitus.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Viime viikkoisen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) ovat vahvistaneet lisää koko maan talouden moottoreina. Tästähän hyötyy koko Suomi.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Viime viikkoisen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) ovat vahvistaneet lisää koko maan talouden moottoreina. Tästähän hyötyy koko Suomi.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Kyllä se maaseutu ja Päijänne sinne jäävät, vaikka kaikki matit ja maijat muuttaisivat pois. Minäkin olen muuttanut vuosikymmeniä sitten pois maalta, mutta omistamani metsä kasvaa siinä missä naapuripalstallakin. Se jopa työllistää maaseudun miestä.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Tuo Ruotsin kaupungistuminen on jatkunut jo kauan ennen Suomen vastaavaa. Suhteessa Suomen kaupungistumiseen Ruotsissa asuu yli 300 000 ihmistä enemmän kaupungeissa kuin täällä.

Kalle Kaskinen

Juurinäin. Vasikään 1600 luvun puolivälissä kasvukeskukset rahoittivat kestikievarit jotta kauppatavaravirrat ohjautuisivat heille. Markkinat toimivat. Jos ei ole maaseutua ja tuotantoa niin
Kemi/Tornion ja Oulun satamat kiinni, varmaan neljällä vientisatamalla pärjättäisiin, jäänmurtajat sulattoon.
No ei oikeasti, kyllä meitä dandepaukkuja aina tarvitaan.

Kalle Kaskinen

Juurinäin. Vasikään 1600 luvun puolivälissä kasvukeskukset rahoittivat kestikievarit jotta kauppatavaravirrat ohjautuisivat heille. Markkinat toimivat. Jos ei ole maaseutua ja tuotantoa niin
Kemi/Tornion ja Oulun satamat kiinni, varmaan neljällä vientisatamalla pärjättäisiin, jäänmurtajat sulattoon.
No ei oikeasti, kyllä meitä dandepaukkuja aina tarvitaan.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Kiristys lääkkeeksi maaseudun ongelmiin? Ei aivan kuulosta fiksulta, mutta soppiihan tuota kokkeilla. Eiköhän siinä tilanteessa huomattaisi, ettei suomen maaseutua tarvita juuri mihinkään?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Maakuntahallinto olisi pelastanut maaseudun, mutta keskushallintobyrokraatit pilasivat koko maakuntahallinnon ja Soten. Kellojen olisi pitänyt soida silloin, kun ministeri Tarasti pantiin selvitysmieheksi.

Sitten onkin menty takapuoli edellä puuhun. Sote-rahat otetaankin pois kunnilta ja maakunnilta ja keskitetään valtiolle. Maakunnat saavat niskaansa yli 1000 sivua sote-lainsäädäntöä. Maakuntahallinnosta tulee sotkujen sotku.

Miten voin sanoa, että oikein tehtynä Sote- ja maakuntauudistus olisi onnistunut?

Sen takia, että meillä on itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta. Sen hallinto on määritetty parilla sivulla laissa. Ahvenanmaalla on tutkitusti Euroopan tervein ja pitkäikäisin väestö. Siellä ei käytännössä ole työttömyyttä. Ahvenamaan kuntien veroprosentit ovat Suomen alhaisimmat.

Jos Ahvenanmaa olisi ollut osa Manner-Suomea, se olisi aikoja sitten tyhjennetty vakituisista asukkaista.

P.s. Valtion maksut Ahvenanmaalle eivät ole tukea, vaan korvausta siitä , että maakunta hoitaa itse erilaisia tehtäviä, joista mantereella huolehtii valtio.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Suomi tulee kaupungistumaan voimakkaasti vielä vuosia. Sitä ihmisten liikkumisen voimaa ja halua paremmasta elinympäristöstä ei pysäytä mikään raha eikä ideologia.
Nythän Suomi maksaa älyttömästä maaseudun tukemisesta.
Nyt pitäisi tukea muuttovoittoisia kasvukeskuksia eikä konkurssikypsiä pikkukuntia, joiden ansaintalogiikka perustuu pitkälti verotulojen valtionosuuksiin ja muihin tukiin.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Suomi maksaa myös älyttömästi kalliina asumisena joka on kaupungistumisen seuraus. Yritystukia jaettaessa tulisi painopistettä siirtää sijainnin mukaan siten että pääkaupunkiseutu ja muut suuret kasvukeskukset eivät niistä hyötyisi niin kuin nyt.
Asuntojen tarve ei keskittyisi ja työvoima kohtaisi työn tarjoajat.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Kaupungeissa maksetaan enemmän asumistukea kuin maaseudulla maataloustukea. Asumistuen oikea nimitys olisi kaupunkiasumisentuki - miksiköhän sitä ei käytetetä?

- Paremman asumisen saisi jokainen päättää itse. Esim. kaupunkien rooli vesistöjen saastuttajana on käytännössä vaiettu kokonaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Luonto ja maaseutu ovat arvokasta pääomaa ja tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja järkevää demografiaa omaan, paikalliseen kukoistukseensa samoin kuin kaupunkiyhteisöt.

Minkä vuoksi suhdeluvut väestön normaalijakauman sukupuolen mukaan eivät toteudu. Syynä on kulttuurisesti muodostunut ja vinoutunut oletus sukupuolten taloudellisesta huoltosuhteesta. Siis rooleista.

Näissä naispulapuhunnoissa on nurinkurista erottaa vanhempien etu lapsen edusta, jos mahdollisuutta valita ei ole.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltosuhde

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Tuli tästä mieleen että jos rahavirtojen kautta ajatellaan niin kaupungit seisoo tavallaan parin kivijalan varassa ja ne jalat seisoo maaseudulla;
- ravintotuotanto, leipä liha, kasvit, maito
- raaka-ainetuotanto(tiilet,lankut, sora,jne)

Millaiset tuotantomuodot missäkin päin on, se ratkaisee aika paljon sen miten siellä on asukkaita.
(Tässä jätän pois kulutuspuolen, eli matkailun ja lomailun mökeillä jne.)

Sotia ennen ja jälkeen maaseudut täytti pientilalliset jotka tuotti koko maan ravinnon. Myös oli pienyrittäjiä jotka tuotti lankut, tiilet, soran jne.
Tuotteet ei tullut ulkomailta suuressa mitassa.
Ja kuntaan tulevan kehityksen virran, sähkölaitoksen, omisti kunta.
Ja pankki oli valtionpankki tai sukanvarsi ja vaihdantatalous tilojen välillä.
Ja kansa sikisi vauhdilla.
Ja lavoilla tanssittiin ja kohdattiin.
Ja johtajat sanoivat mitä tehdä.
Eikä jokaista asiaan määritelty, pykälöity, direktoitu, verotettu.

Missä ollaan nyt?

Pientilalliset ja pienyrittäjät ovat silti vielä avainasemassa koko maaseudun elävänä pysymisen kannalta.

Miksiköhän sisämarkkinoista ei puhuta nykyaikana?

Millaisia ollee nykyajan pientilat?

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Maaseutu ei kannata, koska pitkät työmatkat ovat kalliita. Auton pitäminen vuodessa maksaa jotain 2500-4000e, eli aivan vähintään 200e/kk. Jos voit elää ilman autoa, niin voit esimerkiksi maksaa 500e/kk vuokraa, mutta olet ekvivalentti tuhlauksessasi kuin joku, jonka asumiskulut on 300e/kk, mutta pitää autoa. Ja paljonko omakotitalon ylläpito maksaa? Varmaan helposti sen 300e/kk menee, joillakin vähän alle 200e/kk, mutta sitten on vielä se pääoma siitä itse talosta, ja suuremmat rempat kun tulee, niin niihinkin saa varautua siten, että väitän omassa talossa asumisen todellisten kustannusten olevan jopa yli 400e/kk. Kun siihen lyöt päälle autoriippuvuuden, niin aikamoinen konkurssi on tulossa. Kumpikaan ei jousta työttömyydessä, vaan se talo ja auto on kuitenkin oltava. Kaupungissa voit sentään luopua autosta, ja nopeasti vaihtaa asuntoakin. Lisäksi autottomuus on ekologisempaa, ja paremmin siis ajan hermolla.

Autoilulle voitaisiin keksiä kuitenkin renesanssi:
- Dynaamiset ajopäivät maksutta, eli ei veroa/vakuutusta niiltä päiviltä, kun olet merkannut, että et aja ja et ole rekisterissä
- Antakaa B-kortin ajaneille A-kortti oletuksena, jotta voivat käyttää kevaria polttoainesäästön vuoksi kesäisin: huomaa, dynaamisilla ajopäivillä et maksa kevaria ja autoa omistaessa molempien vakuutusta ja veroa, ellet aja molempia samana päivänä
- Pakkoruotsin sijaan ilmainen B-kortti kaikille 2. asteella (tasavertaisuus)
- Ajoneuvovero mieluiten pois kaikista autoista (ellei dynaamisia ajopäiviä)
- Käyttövoimavero pois kaikista autoista, ja dieselin hinta vaan ylemmäs
- Kun kulut on polttoaineessa, sähköautot yleistyvät automaattisesti
- Sallitaan kevyemmät, alle 700kg autot eri säännöin:
- Esim. ei pakoteta ABS, ESP, turvatyyny, turvakori jne. näihin
- Saadaan uutta tuotantoa kevytautoista, jotka halpa huoltaa
- Sallittu nopeus max 90km/h, ja korvaa mopoautot, kortti 16-vuotiaana

Autoilun kustannuksia on alennettava, ja maaseudulla kiinteistöverosta luovuttava paikka paikoin. Kaupungeissa kiinteistöveron pitäisi taas seurata maan arvon kehitystä, jotta taloyhtiöt korottaisivat taloja, ja että omistajat eivät pidä asuntoja koskaan tyhjillään.

Verotuksen pitäisi ohjata ihmisiä kokonaisvaltaisesti järkevään ja kustannustehokkaaseen toimintaan, ja nyt niin ei tehdä. Sen lisäksi regressiiviset verot kuten ajoneuvovero, liikennevakuutuksen ALV ja polttoaineverot rokottavat eniten juuri vähätuloisia, mikä johtaa palkasta kitisemisiin, ja sitä kautta kilpailukyvyn heikkenemiseen ja työttömyyteen (liian kallis työntekijä). Regressiivistä verotusta pitää vähentää tehtäväkriittisissä sovelluksissa kuten syöminen, asuminen ja liikenne, niin kyllä te sitten saatte elinvoimaa maaseudulle, lapsia ja kaikkea muutakin. Helppoa matematiikkaa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2238...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Missä ovat muun Suomen puolustajat? Nimetkää joku Kehä III:n ulkopuolisen Suomen visionääri, oman kotiseutunsa karismaattinen puolestapuhuja, agitaattori joka pitäisi ääntä ja tulta yllä kotiseutunsa kaminassa. Kaupunginjohtaja, maakuntajohtaja?

Vastaus on Tytti Määttä

Lainaus on Pasi Peiposen blogista, joka kannattaa lukea kokonaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9818150

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pasi kyllä Suomen valtio on valinnut tietoisesti (vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko ) mm miljardien arvoisten liikennepanostusten kautta Helsingin kehittämistä maaseudun sijaan :

Yllä on puhuttu maaseudun henkilö liikenteen kehittämisestä.

Esimerksi blogisti Tytti edustaa tyypillisimmillään Järvi ja erityisesti Itä Suomi on Suomen ”raaka aine varasto-alueen” asukasta..

Sen varaston käymä ulkomaan kauppa on 25- 30 miljoonaa tonnia (samanverran % Suomen ulkomaan kaupasta) erilaisia tavaroita sekä sen lisäksi maan sisäinen tavaraliikenne josta suurimman osan muodostaa metsäteollisuuden raaka aineet. Yhteensä metsäteollisuus kuljettaa kuorma autoilla yli 80 miljoonaa tonnia, josta suurin osa Järvi Suomessa.

harjoitetussa liikennepolitiikassa pistää silmään yksipuolisuus ja keinojen poliittisen näkyvyyden etsiminen siten että esim EU:ssa sovitut tavaraliikenteen infran kehittämis faktat ovat jätetyt tietoisesti syrjään

esimerkkinä tältä viikolta tulee se että miten esim. pyöräilijät ovat jälleen löytäneet omat asiansa ajamisen hallituksen esitykseen pyöräilyne edistämiseksi. Se kyllä mainitaan vertailukohteeksi otetun 30.08.2017 julkaistun Ruotsin uuden liikenteen kehittämisen kymmenvuotissuunnitelmasta

http://www.trafikverket.se/contentassets/e845a6d62...

Mutta Suomessa on unohdettu se Ruotsin hallituksen ajaman Ruotsin vahvimman liikennettä muuttavan viesti on sanoman mikä on yhä Suomessa huomioimatta ? Miksi ? Siksi että Suomi on tehnyt tietoisen valinnan Suomen rannikkoseutujen kehittämisistä sisämaan sijaan ?

Sen Ruotsin kuvaus alkaa em linkin sivulla 14 seuraavin sanoin:

” För att främja överflyttningen av godstransporter från väg till sjöfart behövs bland annat åtgärder i farleder. ”

Nämä vastaavat Suomen valtion ylläpitämät liikenneverkkomme koostuu 78000 km valtion maanteistä, noin 6000 km rautatieväylästöstä ja 8000 km meri ja 8000 sisävesiväylästöstä

Suurin ero on siinä että kun Ruotsi panostaa kokonaissummastaan noin 20% maanteihin ja 26% raiteisiin
ja loput otsikon :
”333,5 miljarder kronor ska användas till utveckling av transportsystemet, varav 36,6 miljarder avser medel till länsplaner” alle.

Suomessa vastaavat keski arvot ovat 45% ja 53 tarkoittaa euroissa sitä että meidän raide ja maantiepanostukset ovat samalla euromääräisellä tasolla molemmissa maissa , mutta tilanne on se että meille Suomalaisille ei enää jääkään sisävesiliikenteen kehittämisiin tarvittavia varjoja siirtää maantie liikennettä vesille ja tuottaa ekologisesti kestävän kehityksen mukaista liikenne infraa lainkaan EU:ssa sovitulla tavalla …..

Tämä taas tarkoittaa sitä että Järvi Suomen alue on kokonaisuudessaan rannikko seutujen satama takamaata https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2014... johon kuljetukset hoidetaan raide ja maantiekuljetuksina Ruotsin hakeman (järvi Ruotsin alue) vesitiekuljetusten sijaa.

Tällä kehittämisellä on neljä vakavaa negatiivista vaikutusta
1) Suomen ilmasto politiikalle -liikenteen päästöjen suhteen . Vesiliikenteen päästöt Kuorma autojen päästöistä 1:5 tonnikilometreissä mitaten.
2) Järvi Suomen suoraliikenteen edut eli paikallinen työllisyys ja taloudelliset hyödyt siirtyvät rannikkosatamien varastointiin ja kuljetusten järjestämisiin laivauspaikkakunnille ja kuorma auto liikenteelle.
3) Valtion kustannukset tiepidosta ja raideliikenteestä huomattavasti suuremma mitä vesiliikenteestä.
4) Teollisuus mikä tarvitsee suurten kappaleiden ja massojen kuljetuksia ei voi toimia pelkän raide ja maantiekuljetusten varassa kannattavasti Järvi Suomessa ilman tukia .Koska meiltä puuttuu maan sisäinen vesitieverkko kotimaan meri yhteyksillä (esim Pori ja Kotka)

Toimituksen poiminnat