Vaatimus koko Suomen asuttuna pitämisestä on harha
Kaupungin ja maaseudun ristiriitaulottuvuus on ollut Suomessa yksi politiikan käyttövoima. C21-kaupunkien kokoontuminen saikin aikaan myrskyn vesilasissa. Itse kunnanjohtajana ja entisenä Turun kaupunginvaltuutettuna ymmärrän todella hyvin kaupunginjohtajien tavoitteen, joka on kehittää omaa kaupunkiaan. Johtajat ovat oikeassa siinä, että Suomessa tarvitaan ohjelmallista kaupunkipolitiikkaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaupunkipolitiikka ei ole kaupungistumispolitiikkaa.
Suomessa tarvitaan ehdottomasti niin uutta maaseutupolitikkaa kuin ohjelmallista kaupunkipolitiikkaa. Näille politiikan aloille on tyypillistä poikkisektoraalisuus, jolloin ne tuppaavat jäämään niin sanottujen perinteisten sektoripolitiikkojen jalkoihin. Erilaisten päätösten kokonaisvaikutukset jäävät arvioimatta herkästi. Maaseutupolitiikan ja kaupunkipolitiikan lähtökohtana onkin enemmän ihmis- ja yhteisölähtöinen politiikka kuin instituuttioista ja organisaatioista voimaa ammentavat näkökulmat.
Tuntuu siltä, että maaseutu- ja kaupunkipolitiikka kehittyvät puolueiden ulottumattomissa ja vetovastuu on perinteisen politiikan ulkopuolisilla tahoilla. Maaseutupolitiikka onkin Suomessa käytännöllisesti katsottuna ollut virkamiestyötä, jossa hallinto, kehittämistyö, tutkimus ja politiikka sekoittuvat toisiinsa.
Kaupunginjohtajat viittaavat lausunnossaan kuitenkin myös aluepoliittiseen keskusteluun. ”Tasapainoisen aluekehityksen kannalta puolestaan on olennaista, että meillä on elinvoimaisia maakuntien keskuskaupunkeja.” Tämä on selvää. Keskuskaupunkien kehittyminen ei saa kuitenkaan tapahtua sellaisilla aluepoliittisilla toimilla, jotka keskittävät työtä ja palveluja tarpeettomasti maakunnista maakuntakeskuksiin.
Suomalaisten asenteissa on historian valossa ollut selkeä peruslinja, kun on puhuttu koko maan asuttuna pitämisestä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi 20.5.2016 , että valtaosa suomalaisista pitäisi koko maan asuttuna. ”HS:n gallupin mukaan 65 prosenttia suomalaisista säilyttäisi maakunnatkin elinvoimaisina, vaikka siitä syntyisi kustannuksia veronmaksajille. Vain 28 prosenttia vastustaa ajatusta.”
Riku Rantala kirjoitti 14.10.2017 Helsingin Sanomissa: ”Suomalaisista on hieno ajatus, että pidettäisiin koko Suomi asuttuna – todellisuudessa toimimme juuri päinvastoin”.
Rantala kuvaa kirjoituksessaan tilaisuutta, jossa ”Ekonomisti luki madonluvut siitä, miten Suomi tyhjentyy isoihin kaupunkeihin nopeammin kuin on oletettu. Muualle ei enää rakenneta. Ei kannata. ”
Rantala kysyy: ”Pitäisikö pian kysyä muiltakin kuin suomalaisilta, kiinnostaisiko toimiva perusinfra maailman vakaimmassa valtiossa?” Kyllä pitäisi ja on kysytty. Investoijia Suomeen löytyy myös maamme rajojen ulkopuolelta, onneksi. Sen sijaan sietää kysyä, miksi rahoittajilla ja osalla päättäjistä loppuu tulevaisuuden usko maaseudusta puhuttaessa.
Maaseudun pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on jatkuvasti pula osaavasta työvoimasta. Työvoiman liikkuvuus ja osaavan työvoiman saatavuus sekä investoinneille saatava rahoitus ovat olennainen kysymys myös maaseudulla sijaitsevien yritysten kasvun ja tulevaisuuden kannalta. On selvää, että ilman osaavaa työvoimaa alueen resurssit jäävät hyödyntämättä.
Vaatimus koko Suomen asuttuna pitämisestä on kuitenkin harha. Jo termiin ”pitäminen” liittyy maaseudun alisteinen asema toiminnan kohteena olemisesta. Suomen kilpailukyky edellyttää maaseudun voimavarojen hyödyntämistä. Siihen hommaan tarvitaan myös ihmisiä. Kyse ei ole keinotekoisesta toiminnasta vaan siitä, että tuottava toiminta tarvitsee taakseen toimeliaita ihmisiä niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Yhtä absurdi ajatus kuin koko maan asuttuna pitäminen, on ajatus siitä, että maaseudun asuinpaikakseen valinneiden tulisi selvitä ilman yhteiskunnan palveluita. Sen sijaan kaupungin valinneilta tällaista ei edellytetä. Kaikkea toimintaa ei maaseudullakaan voida korvata aktiivisella kansalaisyhteiskunnallisella toiminnalla. Esimerkiksi viranomais- ja turvallisuuspalveluja.
Ehdotankin, että unohdetaan pinnallinen keskustelu ”koko maan asuttuna pitämisestä” ja keskitytään vaikuttavaan kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan. Perinteistä aluepolitiikkaankin tarvitaan toki niin Helsingissä kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tästä muistutti viimeksi Paavo Lipponen Helsingin Sanomissa 12.9.2017.
Lue lisää:
Monipaikka asuminen on ollut megatrendi Suomessa jo pitkään.
Pitkäjänteinen ja johdonmukainen alueellistaminen vaatii päätöksiä hallitukselta
No nyt puhumme jo samaa kieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Elämä opettaa kun ei tuijota vain yhdestä näkökulmasta asioita.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt on maailmalla sillai, että n. puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja suunta on se, että ihmiset tulevat jatkuvasti muuttamaan kaupunkeihin ja kohta mennään sillai, että yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Täällä Kainuussa ei nyt kovin ole yrityksiä maaseudulla hirmusesti ja taitaa olla suurimmat yritykskeskukset juuri Kajaani ja Sotkamo ja jokunen yritys sitten muissakin Kainuun kunnissa. Yleensä yritykset tulevat sinne missä jo on muitakin yrityksiä lähellä. Maaseudulle taas ei voi tulla yrityksiä kuin vain sellaisia joissa voidaan sanoa että maaseutua ei voi viedä tai maatilaa. Kaivokset ovat juuri tämmösiä yrityksiä että niitä ei voi viedä. Etätyö voisikin jonkin verran luoda maaseudulle yrityksiä tai semmosia yrityksiä joissa tavara tai tieto toimitetaan asiakkaalle ” kännykällä” Maaseudulla oisi pitänyt olla jatkuvasti pieni maatiloja ja meijereitä lähellä, niin ne oisi sitten luoneet sinne työpaikkojakin. Maaseutua kun ei voi viedä.
Ilmoita asiaton viesti
”Maaseudulla oisi pitänyt olla jatkuvasti pieni maatiloja ja meijereitä lähellä, niin ne oisi sitten luoneet sinne työpaikkojakin.”
Tuo juuri on se toimimaton idylli. Pinellä maatilalla on kyllä aina töitä, mutta ei tuloja. Sama koskee pieniä meijereitä ja pienkauppoja. Se on kuin entisen rihkamakauppiaan uran lopetus. Miksi lopetit, tutut kyselivät. Vastaus: ”kyllä siinä reilun puolet voitti, mutta piti lopettaa, kun ei kannattanut.”
Isokaan voiottoprosentti tai suuri työmäärä ei elätä, kun tuotto on liian vähäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen keskittämispolitiikka tuo kaupunkeihin tuen varassa eläviä jotka maaseudulla tulisivat toimeen omillaan.
Ilmoita asiaton viesti
No ei se mikään harha ole, vaan koko kansanetu on juuri maan kokonaan asuttamisessa terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti
No valitettavasti suunta on ollut maailmalla se, että nyt noin puolet koko ihmiskunnasta asuu kaupungeissa ja kohta on yl puolet sitten asumassa kaupungeissa. Sitten on sillai, että ihmiset enemmistönä asuvat suunnilleen sillai, että jos on ranta, niin siitä rannasta asutaan noin 100 kiometrin matkalla koko maailmassa eli nyt on väestöä yli 7 miljardia. Kaupungistuminen tulee kyllä jatkumaan, koska yleensä yrityksiä syntyy sinne missä jo on muita yrityksiä lähekkäin enemmistönä.Tuskin täällä Kainuussa esim , juuri Kuhmossa ei taida kovin olla yrityksiä Kuhmon maaseudulla. Yrityskeskuksia taitaa olla täällä Kainuussakin Kajaani ja Sotkamo sekä Paltamo. Jokunen yritys on kyllä muissakin Kainuun kunnissa. Maaseudulle ei tule yrityksiä olemaan kovin paljon. Maaseudulle voisi tulla yrityksiä sillai kuten on Terrafamen kaivos tai hopeakaivosarvelut. Maaseulla voisi olla ehkä vain juuri semmosia yrityksiä jossa sanotaan että maaseutua ei voi viedä. Kehitys osisi ollut parempi jos Suomessa oisi ollut edelleen pieniä maatalousyrityksiä ja useita meijereitäkin ja sillai oisi ollut maaseudun työllisyys paljonn korkeampi kuin mitä se nyt on. No etäyrityksiä voisikin kyllä ajatella maaseudulle tai semmosia yrityksiä, joissa asiat voidaan siirtää kännykällä asiakkaalle.Vai?
Ilmoita asiaton viesti
Miten Kiinasta tuli talousmahtimaa? Selviää kun katsoo miten suurkaupungit siellä syntyi ja väestö muutti maaseudulta kaupunkeihin.
Työ lisäsi kansan vaurautta .
Mao-ajan jälkeen Kiinassa on tapahtunut mullistava muutos maan ja kansalaisten oloissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tytti, tervehdys Suomussalmelta. Kirjoitat mukavia blogeja, mutta minulla olisi kaino pyyntö: ota tuo kommenttien täysin turha ennakkotarkastus pois, jooko? (ks. profiilisivujesi asetukset).
Ilmoita asiaton viesti
No nyt pitäisi olla tämä aseutus kunnossa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittamasi:
”Keskuskaupunkien kehittyminen ei saa kuitenkaan tapahtua sellaisilla aluepoliittisilla toimilla, jotka keskittävät työtä ja palveluja tarpeettomasti maakunnista maakuntakeskuksiin.”
”Suomen kilpailukyky edellyttää maaseudun voimavarojen hyödyntämistä. Siihen hommaan tarvitaan myös ihmisiä.”
edelleen liikenne infra on yksi tärkeimmistä infroista,mikä tulee olla kilpailukykyinen ennen kuin voidaan ajatella maan tasapuolista kehittämistä.
Ja lähtökohtana voidaan pitää että maassamme on liikenteellisesti neljä täysin eri edellytyksin toimivaa aluetta :
1) Rannikko alue jossa satamien laivaliikenteen avulla olla taloudellisimpia raskaan ja massa tuotannon(mm autoteollisuus) teollisuupaikkakuntia, joilla pelikenttänä koko itämeri, eurooppa ja maailma.
2) Rannikko alueilta max noin 100 km alueita jossa tehokkain teollisuus perustuu lähinnä kotimaan tuotteisiin ja ei- massa, tuotteisiin joita kuljettaa viedä satamiin kuorma auto tai raideliikenteen avulla.
3) Järvi Suomi ,jossa sisävesien kehittäminen ,käyttö ja infran saaminen esim. Ruotsin mallin mukaisesti EU liikennestrategian mukaisten tavoitteiden toteuttamisiksi tulisi ottaa selvityksissä ja tutkimuksissa asianmukaisesti huomioon.
4) Lappi jossa raide ja maantieliikenne on ensisijainen kehittämiskohde.
Näitten faktojen poisjättäminen on tämänpäivän poliittista realiteettia. Sen näkee mm viime viikolla julkaistun selvitysmiehen tekemästä raportista :
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
kun sitä vertaa niin liikenneviraston https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2014… satamien takamaa tutkimukseen ja EU liikennepoliittiseen selontekoon.
ja
EU liikennepoliittiseen tavoitteeseen : https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2…
Niin ei voi kuin ihmetellä aluepolitiikkaan tuodun informaation puutteellisuutta liikenneinfran vaikutuksesta ja sen muuttamisen tärkeyden poissulkemista kuluneiden vuosikymmenten ajalla
+++
Eli siihen että eri maakunnissa ja Suomen eri aluilla on kirjoittamasi mukaan vaikka :” Suomen kilpailukyky edellyttää maaseudun voimavarojen hyödyntämistä. Siihen hommaan tarvitaan myös ihmisiä.” niin kuitenkin ihmisten saaminen töihin , ja töitten kannattava saaminen alueelle edellyttää alueellisten voimavarojen oikeanlaista tuntemista ja niiden maksimaalista hyötykäyttöä.
Mielestäni ei ole oikeanlaista hyötykäytön esiastetta se että valtio vuodesta toiseen tekee tutkimuksia selvityksiä niin että alueiden erilaisuutta ei huomioida lainkaan.
Meillä on Suomessa liikenneverkko josssa ei ole otettu poliittisten tavoitteiden toteuttamisen takia huomioon sitä että maassamme on Euroopan kolmanneksi tihein sisävesiväylästö, jossa erityispiirteenä on että sitä ei ole yhdistetty verkostoksi ei sillä ole kotimaan yhteyttä mereen.
em viitteissä on kaksi selkeää tutkimusesimerkkiä, viimeisin viime viikolta ,jossa on jätetty tutkimatta kokonaisen liikenneverkon vaikutusta liikenteeseen(vaikka em selvitysmiehen edellytettiin tarkastella myös liikennettä) , koska poliittisesti suuret lobbarit yhdessä valtiovallan kanssa ovat poliittisesti päättäneet kehittää liikenneverkkoa käytännössä vain yhden toimialan monopoliseman näkövinkkelistä. Edellä mainittu tarkoittaa , että Suomessa tuotetaan tietoisesti yksipuolista liikenneinfra tietoutta päättäjille ja mediaan, niin että kaikkea liikenne infran puutteellisuudesta johtuvaa vertailua ei valtion toimesta tehdä eikä julkaista. .
Selkeimmät lobbaukset siihen, että viime viikon vm raportista jätettiin liikenneosuus pois, on linjattu jo parikymmentä vuotta sitten ja niitä tuotetaan ja toistuvasti käytetään tärkeimpien päättäjille suunnattujen selvitysten ja viitteiden tekoon ; kuten esimerkiksi vuonna 2015 tälle nykyiselle hallitukselle suunnattu, PTT :ltä tilattu, valtion liikennepoliittisen liikennepoliittisesti puutteellisen yhden liikennemoodin poisjättäminen virallisista Ruotsi Suomi liikenneinfra tutkimuksista
http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-jul… jossa tilaajina olivat:
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, INFRA ry, Liikennevirasto, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Metsäteollisuus ry, Raideammattilaisten yhteistyöjärjestö JHL, Rakennusliitto ry, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL, Teknologiateollisuus ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Veturimiesten liitto.
”Taistelu” em etujärjestöjen, yhteisöjen ja virastojen tuottamaa ”vaihtoehto” informaatiota vastaan tuntuu joskus ”tuulimyllytaistelulta” – vai mitä Tytti.
Ilmoita asiaton viesti
En lopulta ymmärtänyt yhtään mitä kirjoittaja käytännössä tarkoitti jutullaan. Itse kannatan kansalaisten omaa valinnanvapautta asuinpaikkansa suhteen. Siihen liittyy myös vastuu valinnan seurauksista. Sama koskee yrityksiä.
En kannata kaikkien palveluiden ylläpitoa kautta Suomen käyttäen tähän tulonsiirtoja alueiden kesken. Se on suuri virhe eikä sille ole taloudellisia perusteita. Ihmisten on aduinpaikkaa valitessaan ihan itse mietittävä työllisyyttään ja toisaalta vanhuusvuosiaan. Näihin liittyy riskejä, jotka eivät ensisijaisesti kuulu yhteiskunnalle.
Kotimaista ruokatuotantoa on toki pidettävä yllä maatalouden tuilla, koska vapaat markkinat eivät tätä tue. Kohtuullinen ruokatuotannon omavaraisuus on tärkeää kriisiaikojen varalta. Olisi typerää edes olettaa, että ruokaa voidaan kaikissa olosuhteissa tuoda Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Unskin kynästä: Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaan-asutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen.
On päivän selvää, että valtionosuusjärjestelmän uudistusta on jatkettava ja syrjäisyystekijä on uudistettava ja valmisteltava uudestaan perusteellisemmin ja kuultava aidosti Harva-kuntia. Nykyinen tekijä ei ota huomioon mm. kunnan syrjäistä sijaintia suhteessa maakunnan ja valtakunnan osakeskuksiin. On haettava yhteistyössä toimivia uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen esim. digitalisaatiolla.
Erillislailla turvattaisiin kuntien lähipalvelut. Tehtiinhän oma Metropoliselvitys pääkaupunginseudun kunnille. (Helsinki ja 13 kuntaa). Esim. valtion vuoden 2015 budjetissa Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion kanssa saatiin aikaan sopimus: kaavoitusta lisätään n. 25% vv.2016-2019 ja vastapainoa valtio antoi investointitukea länsimetroon ja Pisara-rataan.
Lainsäädännön avulla pitää Harva-kuntien lähipalvelujen rahoitusta vahvistaa ”Lex-Rautavaaralla”, eikä heikentää. Kyllä jämtti on niin.
Ilmoita asiaton viesti