Ajatuksia Kainuun sähkökriisistä
Aloitin Kuhmon kaupunginjohtajana 1.1.2018. Uudenvuoden tienoon ympärillä sähköt olivat usein poikki mökillämme Varajoella. Mitään pitkiä sähkökatkoja ei ollut. Aloitin virallisesti työt Tammikuun toisena päivänä. Samana päivänä Kainuun pelastuslaitos kutsui Kainuun kuntajohtajat yhteiseen palaveriin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Loisteen kanssa. Mukana oli myös muita viranomaisia. Osallistuimme hallintojohtajan kanssa kokoukseen etäyhteydellä. Tuossa palaverissa ymmärsin, että edessä tulisi olemaan laajempi normaaliolojen häiriötilanne koko Kainuussa.
Tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot olivat jatkuneet jo jonkin aikaa Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Pyynnöstä kunnat toimittivat tiedotepohjansa myös meidän muiden kuntien käyttöön. Määrittelimme evakuointipaikat, vedenjakelupisteet sekä paikat, joissa olisi mahdollista käydä lataamassa sähkölaitteita. Alustava tieto sähkökatkoihin varautumisesta lähti tekstiviestillä kyläyhdistysten yhteyshenkilöille ja digitaalisia kanavia pitkin kuntalaisille.
Kainuun pelastuslaitos otti johtovastuun tilanteesta 4.1. Pelastuslaitos ilmoitti kunnille määräajat, joiden puitteissa tilannekuva oli toimitettava pelastuslaitoksen johtokeskukseen. Perustimme välittömästi Kuhmoon valmiusajan johtoryhmän. Kainuun Pelastuslaitos piti meidät kiitettävästi tilanteen tasalla ja antoi kunnalle erinäisiä tietopyyntöjä sekä tehtäviä. Lisäksi kunnille määrättiin raportointivelvoite klo 9.00 ja klo 17.00.
Tässä yhteydessä en lähde kuvamaan kaikkia keskiviikon ja maanantain välisenä aikana tapahtuneita käänteitä. Esitän kuitenkin muutamia huomioita liittyen normaaliolojen häiriötilanteiden johtamiseen ja poikkeuaoloihin varautumiseen.
Aivan ensimmäiseksi haluan todeta, että harjoittelu ja kouluttautuminen eivät ole turhaa. Viranomaisille järjestetään aluehallintoviraston ja Pelastusopiston toimesta runsaasti maksutonta tai hyvin edullista koulutusta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyen. Perustaidot kannattaa hankkia näistä tilaisuuksista, eikä omien tietojen päivittäminenkään haitaksi ole. Harjoittelu puolestaan auttaa hahmottamaan yhteistyökumppanit, tarpeet ja tiedottamisen merkityksen. Ilman harjoittelua yhteistyö ei suju tosipaikan tullen.
Jotta voi johtaa tilannetta, on oltava tilanteen tasalla eli hankittava ajantasaista tietoa ja ennusteita. Kainuun Pelastuslaitos hankki sitä meiltä kunnilta ja muilta yhteistyötahoilta mm. ilmatieteenlaitokselta. Kuhmon kaupunki hankki sitä mm. kyläyhdistyksiltä. Uskon, että hyvällä yhteistyöllä tilannetta johtanut pelastuslaitoksen johtaja pysyi hyvin tilanteen tasalla. Kuhmon johtoryhmälle äärimmäisen tärkeäksi yhteistyökumppaniksi muodostuivat kyläyhdistykset. Tiesin toki yhdistysten potentiaalin, mutta olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten ratkaisevaksi niiden rooli muodostui. Suomen pelastusalan keskusliitolla on ollut kylien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä hankkeita sekä koulutuksia. Myös kylien turvallisuussuunnitelmia on laadittu. Annan täyden tuen ja tunnustuksen tälle työlle. Kuhmon kaupunki päivittää kaupungin varautumissuunnitelman, jotta olemme tulevaisuudessa entistäkin paremmin varautuneita poikkeusoloihin.
Sitoutuminen tilanteen hoitamiseen korostui. Se, että toimijat sitoutuivat alusta asti jokainen hoitamaan omaa tehtävänsä, tuntui ja näkyi. Kun saimme ruokapalvelupyynnön Loisteelta hieman myöhässä, johtuen tietokatkoksesta kunnanjohtajan vaihtumisesta, lähti vastaava henkilö kunnan johtoryhmästä heti hoitamaan asian. Henkilökunta varattiin ja tarvikkeet hankittiin todella nopealla varoitusajalla. Tärkeä viesti oli, että haluamme tukea asentajien jaksamista maastossa kaikin mahdollisin tavoin. Myös vapaaehtoiset olivat valmiina kun heitä tarvittiin.
Paikallistuntemuksen merkitys kriisissä korostuu. Kainuu on pääosin harvaan asuttua maaseutua. Itse tuoreena johtajana en luonnollisesti tunne ihmisiä ja toimijoita, saati yksittäisiä kyliä tai niissä asuvia ihmisiä. Mutta tiimini tuntee. Soteväki tuntee kotihoidon asiakkaat ja omaishoitajat, hallintojohtaja kylien puheenjohtajat, kyläläiset ja tekninen johtaja maaston. Tätä kokoamaamme tietoa pyrimme välittämään myös pelastuslaitokselle ja hyödyntämään omassa tiedotuksessamme ja johtamisessa.
Kainuun tykkylumen aiheuttama kriisi hoidettiin hyvin. Myös luonto antoi armoa, sillä keli pakastui juuri kun sähköt saatiin palautettua. Kun tilanne on tuoreessa muistissa, on siitä myös mahdollisuus oppia. Nyt on juuri se hetki, kun henkilökunta ja kansalaiset ovat kiinnostuneita varautumisesta.
Tässä muutamia huomioita:
-
Varavoiman määrä maakunnallisesti on laajaa sähkökriisiä ajatellen liian pieni. Jokaisen maakunnan tulisi tarkastella varavoimaa tarvitsevat kriittiset kohteet, liitäntävalmiudet ja kuljettaminen. Paikallisesti tarvitaan myös pieniä siirrettäviä aggregaatteja. Riittävä varavoima ja sen hyvä organisoiminen mahdollistaa mm. kunnan normaalin palvelutoiminnan jatkamisen mahdollisimman pitkään häiriöttä. Vesi tulee hanasta, koulut ja varhaiskasvatus pyörivät ja terveysasemalla homma toimii. Hyvään varautumiseen liittyy myös polttoainejakelun varmistamisen taajamien sähkökatkoksissa.Maakuntien tulee tehdä yhteistyötä varavoiman suhteen ja aggregaatteja tulee pystyä toimittamaan nopealla aikatauluilla häiriöalueille. Kansanedustaja Mikko Kärnä tekikin tästä jo erinomaisen esityksen koskien kylien varavoimaa. Toivottavasti asia myös realisoituu poliittiseksi päätökseksi.
-
Virveverkon toiminnassa ja puhelinmastojen toiminnassa oli selkeitä puutteita. Näihin tulee reagoida nopealla aikataululla. Lisäksi toivon, että virvepuhelimen käyttö tulisi arkipäiväisemmäksi kommunikaatiossa kuntaviranomaisten kanssa.
-
Raja-alueilla rajaviranomaisen, pelastuslaitoksen ja kuntien välistä yhteistyötä tulee tiivistää. Viranomaisten tulee harjoitella yhdessä ja laatia suunnitelma siitä, miten eri alueiden osalta toimijat vastuutetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja toisaalta poikkeusoloissa.
-
Kyläyhdistysten potentiaali harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Kyläyhdistykset on otettava mukaan valmiusharjoituksiin.
-
Harvaan asuttujen alueiden ihmiset ovat pääsääntöisesti varautuneet todella hyvin. Taajamaan ulkopuolella hyvin monella on varavoimaa, kaivo ja vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Sen sijaan harvaan asuttujen alueiden taajamat, isoista kaupungeista puhumattakaan, ovat riskialuetta. Jatkossa varautumissuunnitelmissa ja evakuointisuunnitelmissa on huomioitava tämä seikka.
-
Sähköverkkoyhtiön vastuu ja velvoitteet tulee käydä läpi lainsäädännöllisesti. Loisteen tulee ottaa myös pikimmiten käyttöön häiriötiedottaminen tekstiviestein. Tämä malli on käytössä monin paikoin myös muualla.
Eikä sanaakaan miten koko ongelma pystyttäisiin poistamaan ennakoimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kysytty? 😉
Rekisteröimällä, maatalouden ja yksityisenpuolen yli 10Kw generaattorit ja niistä vuosittain päivittyvä kanta ja kriisitilannesuunnitelma.
Lohkottuna paikallisiin yksiköihin, alistetaan viranomaisille tarpeen vaatiessa.
Sekä paikallisen ja hajautetun sähköntuotannon tukeminen Valtion ohjauksella.
Aluksi.
#varautumalla
Ennakointi on hötkyilyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kärnä ehdotti varavoimakoneiden ja viikon polttoainevaraston järjestämistä kyliin – ja tietenkin aitoon kepulaiseen tyyliin valtion varoilla. Eiköhän tässäkin voida luottaa kylien asukkaiden omaehtoiseen toimintaan eikä tällaiseen tarvitse yhteisiä varoja laittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Helpoin ratkaisu on johtolinjojen leventäminen. Mutta maajussit ja Suomen Keskusta vastustavat tapaa. He haluavat kaikki kustannukset veronmaksajien maksettaviksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän siinä mitään, jos lunastus tapahtuu käypään hintaan, myös nykyisin vuokrattujen lisäksi. On kyllä melko mieltäalentavaa katsottavaa, kun ratavaltio leventää omia käytäviään, tosin omilla mailla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös sieltä korvesta pitänyt muuttaa kaupunkeihin työn perässä, ensin työikäinen väestö ja sitten muut tämän uuden aktivimallin mukaisesti? Ei siellä tarvita palveluja eikä mitään muutakaan kun veronmaksukykyiset on tienaamassa lähimmissä kaupungeissa..
Ilmoita asiaton viesti
Harvinaisen selkeä kannanotto uudelta kunnanjohtajalta kriisitilanteen hallinnan tehostamiseksi. Mikäli tällaisia kriisitilanteita ei osata johtaa selkeästi, seuraa sekä taloudellisia että henkivahinkoja. Nokian vesikriisi osoitti aikanaan tämän.
Ei voi muuta kuin ihmetellä joidenkin kirjoittajien ilkeilevää naljailua asialliseen kirjoitukseen. On sitä helppo istua olohuoneen sohvaan piereskellen ja mölistä neuvojaan kun henkilön suurin kriisi on siinä, löytyykö jääkaapista vielä kaljaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nopein tapa päästä päiväjärjestykseen on raivata kaikkien sähkölinjojen läheisyydessä olevat puut pois, ettei tykkylumi tms. pääse linjojen päälle. Yhteiskunnan etu ensin- sitten metsänomistajien.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Karjalainen
Suurjänniteverkkojen (110–400 kV) pituus on yhteensä noin 22 500 kilometriä, keskijänniteverkkojen 140 000 kilometriä ja pienjänniteverkkojen 240 000 kilometriä.
Onhan siinä savottaa kerraksi! Sähköverkkojen rakentaminen on kestänyt Suomessa yli 120 vuotta. Verkon kriittisen osan kaivaminen maahan kestänee n. 5-10 vuotta. Sen jälkeen sähköverkon linjat ovat tehometsätalouden käytössä koko linjan leveydeltä ja pituudelta. Kannattaa odottaa ennen kuin alkaa tehottomaan ja epätaloudelliseen sähkölinjojen raivaukseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Verkon kriittisen osan kaivaminen maahan kestänee n. 5-10 vuotta.”
Tämän jälkeen ei sitten tarvitse varautua oksien taipumiseen verkon päälle, mutta sähkölaskun maksajat vaativat katkeamatonta sähköä jo ennen tuota maakaapelia. Yhteiskunnallekin tästä tulee laskua kriisivalmiutena. Erikoista tämä sähkönsiirtoyhtiöden puolustelu kun eivät tee töitään kuin pakon edessä.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkönsaantimme paranee, kun raivataan puut hyvänsään aikaan kesällä, ennakolta jotta eivät kaatuessaan sähkölinjoille yllä.
Ilmoita asiaton viesti
Tykkylumeen ilmajohtojen alueilla voi toki varautua kaivamalla kaapeleita maahan tai leventämällä johtolinjoja. Sähkönjakeluun voi syntyä laajamittaisia poikkeusoloja vaikkapa verkkoon kohdistuvan terrorin vuoksi tai ison voimayksikön tuhoutuessa.
Jos tulevaisuudessa koko Olkiluoto jouduttaisiin jonkin tapaturman tapahtuessa evakuoimaan, niin koko kantaverkko olisi erittäin suurissa vaikeuksissa. Ei ole pahasta, että viranomaisilla on kyky toimia kaikissa poikkeusoloissa. Kuten tuossa blogissakin todettiin, niin nyky-yhteiskunta on kaikkein haavoittuvin taajamissa, joissa ihmisillä ei ole korvaavia tapoja selvitä edes muutamia päiviä ilman sähköä ja hankkia kotiinsa lämpöä, vettä tai ruokaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä omavaraisuus täällä maaseudulla on elinehto. Eli miettikää mitä pitää olla varalle kun hätätilanne tulee päälle. Tuo artikkeli oli hyvä,mutta eri tilanteet vaativat omatoimisuutta ja varautumista. Ensin naiset ja lapset jne. Eli tässä järjestyksessä pitää mennä tuon vanhan rutiinin ohjeilla, varsinkin kun täällä korvessa asutaan.
Ilmoita asiaton viesti