Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Kuntien johtaminen muuttuu pormestarimallin myötä

Suomessa on ollut vahva perinne viranhaltijajohtoiselle kuntien ja kaupunkien johtamiselle. Kuntajohtaminenkin kuitenkin muuttuu, kun alalle tulee erilasilla taustoilla olevia henkilöitä. Kuntajohtaminen kokee tällä hetkellä myös nuorentumista ja uudet sukupolvet tuovat mukanaan uusia tapoja johtaa. Pormestarimalli tulee muuttamaan kuntajohtamista ehkä enemmän kuin aavistammekaan.

Pormestari Jan Vapaavuori on tehnyt pormestarimallia tunnetuksi Suomessa. Toinen isojen kaupunkien pormestari löytyy Tampereelta. Myös Lahti on siirtymässä pormestarimalliin. Sitkeä Puolangan kunta ilmoitti valitsevansa seuraavaksi pormestarin. Siinä päätöksessä ei vatuloitu.

Kainuun Sanomien jutussa (18.5.2018 ) hallintotiteiden tohtori Anni Jäntti toteaa, että hallintobyrokraattien kuntajohtajien aika alkaa olla ohi. Kuntajohtajien työssä painottuvat entistä enemmän elinkeinopolitiikka, hyvinvointipalvelut laajasti ymmärrettynä ja kuntayhteisön rakentamisen merkitys.

Pormestarimalli herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Keskustelemme paljon nuorten kuntajohtajien kanssa omasta johtajuudesta, kuntaorganisaation kehittämisestä, henkilöstöjohtamisesta ja kunnaan kehittämisestä yhteisönä. Minulle on kunnia-asia, että voin rakentaa kuhmolaisten yhteisöllisyyttä puoluetaustasta riippumatta.

Kuntajohtajat ovat yhä enemmän tekemisissä kuntalaisten kanssa sosiaalisen median kautta ja osallistumalla vuorovaikutukseen kaikilla tasoilla. Vanhan ajan kamreerimainen johtaminen on jäänyt historiaan. Poliittisen johtajuuden ja virasto-organisaation johtamisen eroa on selkiytetty kuntalain ja johtajasopimusten avulla. Kuhmossa käynnissä olevan kehittäjäkoulutuksen aikana olen tuntenut suurta iloa siitä, miten kymmeniä vuosia kuntatyötä tehneet ihmiset löytävät innon kehittää kunta-alan tuottavuutta, asiakashyötyä ja työn imua. Asioita, joiden perinteisesti ei katsota kuuluvan julkisen sektorin työpaikkoihin.

Pienessä kunnassa kunnanjohtajalle lankeaa kuitenkin usein myös viranahaltijavalmistelun tasapuolisuudesta ja lainmukaisuudesta huolehtiminen. Ei mikään pieni asia demokratian toteutumisen näkökulmasta. Pormestarimallissakin pormestarin rinnalle tarvitaan kunnassa henkilö, joka vastaa asioiden valmistelusta. Isoissa kaupungeissa on valmiina koneisto tätä varten. Pienessä kunnassa tilanne on usein toinen. Toki pormestarillakin valmisteluosaamista voi olla, mutta henkilön vaihtuessa tilanne voi muuttua nopeasti. Isommissa kaupungeissa pormestarin rinnalle syntyy kansliapäällikön tai vastaavan tehtävä. Nähtäväksi jää, miten pienet kunnat asian hoitavat.

Kunnan- ja kaupunginjohtajan tehtävä on arvostettu virka, johon on yhä enemmän hakeutunut nuoria, joilla suunnitelmissa on kehittää itseään juuri johtajana. Nämä johtajat panostavat organisaationsa ja sen johtajuuden sekä toimintakulttuurien kehittämiseen. Olen huolissani siitä, houkuttaako kunta-ala päteviä johtajia jatkossa, jos uramahdollisuudet ovat kansliapäälliköiden virkojen varassa. Tästä kirjoitti myös Kuntalehti 8.3.2018. Niin sanottu kakkoskuskin paikka ei kiinnosta.

Hyvä johtajuus yksityisellä tai kuntasektorilla ei ole itsestäänselvyys.  Hyvän johtajan ominaisuuksia voi itsessään kehittää ja johtamiseen pitää panostaa.  Kuntaorganisaatiot ansaitsevat hyviä johtajia olivatpa he sitten pormestareita tai viranhaltijoita. Pormestarimallista keskusteltaessa tulee huomiota suunnata myös kuntajohtamisen kehittymiseen ja pyrkiä ennakoimaan vaikutuksia. Poliittisen johtajuuden rinnalla kunnissa kaivataan hyvää henkilöstöjohtamista ja työyhteisön kehittämistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat