Globaalit megatredit ovat maaseudun mahdollisuus
Maaseudun näivettyminen väistämättömänä kehityskulkuna esitetään faktana. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on kuitenkin mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.
Digitalisaatio on luonut ja luo maaseudusta saavutettavan. Maaseutu voi toimia innovoinnin alustana, joka tapahtuu luontoympäristöissä mökeillä, nuotiolla, veneilemässä tai retkillä. Luovuus ja innovaatiot syntyvät aina ihmisten henkisestä kohtaamisesta. Ihmisten fyysisellä sijainnilla ei ole nykyään enää mitään merkitystä.
Monipaikkaisuus on nykyään trendi. Yritykset toimivat verkottuneesti ja monipaikkaisesti hakien osaamista ja tuotantoa eri maista. Myös ihmiset toimivat monipaikkaisesti. He hyödyntävät yhä enemmän niin verkossa tapahtuvaa keskustelua kuin arkipäiväisiä kohtaamisia.
Monipaikkaisuus näkyy myös vahvasti vapaa-ajan asumisessa. Vietämme yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnolla; keskimäärin 80 päivää vuodesta. Ihmisvirrat, jotka kulkevat yksittäisten paikkojen läpi, määrittyvät nykyään turismin, tapahtumien ja vapaa-ajan asumisen mukaan. Ei niinkään työn tai asuinpaikan kautta.
Asiantuntijatyön tekeminen on kokenut valtavan murroksen viimeisen viiden vuoden aikana.Työaikalaki ja käytänteet eivät kuitenkaan ole täysin seuranneet mukana. Asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän muualla kuin toimistoissa. Se ei ole millään tasolla paikkaan sidottua.
On selvää, että tämä väistämätön kehityskulku haastaa perinteisen ajattelun paikasta ja ihmisen sitoutumisesta yhteen paikkaan elämänsä aikana. Monipaikkaisuus, sijaintiin sitomaton yritystoiminta sekä virtuaalisuus ovat yhtälailla mahdollisuus kuin haaste niin kaupungeille kuin maaseudullekin.
Verkkokaupan kehittyminen on tästä hyvä esimerkki; se kohtelee yhtä rajusti niin kaupunkien kauppakeskuksia kuin maaseudun erikoisliikkeitäkin. Toisaalta se voi luoda mahdollisuuksia maaseudulle edullisten toimitilojen muodossa. Tuotanto ja varastot voivat sijaita oikeastaan millä tahansa alueella, jonka logistiset yhteydet toimivat.
Aluekehittämisessä tulee tunnistaa monipaikkaisuuden, paikkariippumattomuuden ja virtuaalisuuden mahdollisuudet. Samalla on tunnustettava, että vaikka kaupungistuminen on globaali megatrendi, antaa se paljon mahdollisuuksia erityisesti Suomen tyyppisten valtioiden harvaan asuttujen alueiden kehittämiselle.
Miten käy työlle, kun robotit tulevat? Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, vaikkakin robotisaatio osin korvaa käsipareja. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin. Miten pystymme vastaamaan aluekehittämisen välinein tähän kilpailuun? Meillä on oltava halua vastata siihen, sille muuten valtiontaloutemme näivettyy.
Elämyksellisyys sekä kasvava tarve hoitoon ja hoivaan vaatii ennen kaikkea palveluita. Lyhyellä aikajänteellä kaikkea ihmisten tekemää työtä ei voida korvata teknologialla. Lähi- ja sairaanhoitajien tarve on ilmeinen. Palvelualojen ammattilaisten saaminen kausityövoimaksi matkailukeskuksiin on jo nyt ongelma. Osaajien saatavuus on vientiteollisuuden kasvun suurin este ja vientiteollisuus kasvaa sekä kehittyy myös maaseudulla.
Aluekehityksen välinein on vaikea poistaa ongelmaa, että Suomen sisäinen muuttoliike on aina nollasummapeliä: kun toinen voittaa, toinen häviää. Häviäjä ei aina tässä saa olla maaseutu. Kansainväliset vuokratyöntekijät ovat jo nyt maaseudun yritysten voimavara. Globaali työn perässä muuttaminen on maaseudun mahdollisuus, sillä maaseudulla on tarjota edullista asumista sekä laadukkaita palveluita.
Turvalliset elämykset ja onnistumisen tunteiden tuottaminen on tärkeä osa kansainvälisen turismin kasvua. Elämyksellisyys on luonut ja luo toimintoja niin kaupunkeihin kuin maaseudulle. Elämyksellisen luontokokemuksen synnyttäminen antaa maaseudulla sekä myös täysin erämaisilla alueilla mahdollisuuden kehittää aivan uudenlaisia tuotteita.
Hiljaisuus voi olla nouseva trendi, ja hiljaisuus on tuotteistettavissa matkailutuotteeksi juuri harvaan asutulla maaseudulla.
Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmanmarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen.
Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus älykkääseen vaurastumiseen. Meillä elintason nousu ei tarvitse sinällään kaupunkikehitystä.
Maaseutupolitiikka ei ole siis väistämättömän supistumisen kehityskulun lieventämistä, vaan se on aktiivisten, verkottuvien ihmisten ja yritysten ideoiden poikkisektoraalista tukemista ja nostamista.
Harvaan asuttu maaseutu kattaa 68% maamme pinta-alasta ja siellä asuu alle 6% väestöstä. Täällä sijaitsee valtaosa maamme luonnonvaroista. Alueella vietetään vapaa-aikaa ja matkaillaan. Ei kyse ole siitä, että tänne pitäisi väkisin muuttaa vaan siitä, että voimavarojen hyödyntäminen vaatii ihmisiä. "Koko Suomen asuttuna pitäminen" on retoriikkaa vuosikymmenten takaa. Sitä haluavat viljellä ne, jotka ampuvat poteroistaan vanhan ajan argumenteilla. Kyselyn tulos osoittaa kuitenkin sen, että koko Suomi on ihmisille tärkeä, siitä ei pääse mihinkään.
(Blogin teksti on aiemmin julkaistu lähes kokonaan Kalevan kolumneissa.)
Ammun nyt vain omasta pikku poterostani:
Kirjoituksesi on kaunis hyväntahtoinen unelma. Nyt tarvitaan kiireesti konkretiaa maaseudun pelastamiseksi.
Mielestäni nopeimmin asiaan voisi tarttua niin sanotun kaksoiskuntalaisuuden kautta. Tulisi säätää laki, että suomalainen voisi olla halutessaan kirjoilla yhtäaikaa omalla asuinpaikkakunnallaan sekä omalla kesämökki- tai 2-asuntopaikkakunnallaan.
Näin valittuaan ko. henkilö maksaisi veroja molempiin kuntiin. Näin hän myös saisi halutessaan esim. sotepalveluja molemmilta paikkakunnilta/molemmilta maakunnilta.
Molemmat paikkakunnat saisivat verovaroja omaan kehittämistoimintaansa ja sote-palveluitakin voitaisiin tasaisemmin yllä pitää koko maahan.
Näin toimien koko maa pysyy asuttuna ja kaikki tulevat pärjänneeksi – niin kaupunkilaiset kuin maalaisetkin. Näin myös maamme ruoka- ja huoltovarmuus pysyy paremmalla tasolla.
Ja kyllä ne henkisetkin arvot tulevat näin paremmin turvattua, jota ainutlaatuinen elävä maaseutu meille kullekin tarjoaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikella kunnioituksella blogistin ajatuksia kohtaan, mutta näitä asioita käsiteltiin jo vähintään pari-kolmekymmentä vuotta sitten samankaltaisin painotuksin. Kyse ei laisinkaan ole siitä, etteikö maaseudulla olisi mahdollisuuksia toimia ja tuottaa arvonlisää. Nämä mahdollisuudet eivät vain jostain syystä realisoidu aktiiviseksi toiminnaksi.
Paljon tärkeämpää kuin pohtia maaseudun mahdollisuuksia olisi keskittää energia siihen, että mistä saadaan ne tekijät ja orgnisaattorit jotka hyödyntäisivät edes vähäisen osan mahdollisuuksien massasta. Aikaisemmat erilaiset kuntien ja valtion maaseutua aktivoivat toimenpiteet ovat vähitellen kuihtuneet. Lieneekö syynä ollut se, että niiden ei lopulta ole koettu antaneen vastinetta niihin ladatuille odotuksille.
Sellainen vaikutelma tässä on syntynyt, että kaupunkiympäristö, jossa on tiheässä väkeä, synnyttää myös helposti uusia toimintaideoita. Ollaan valmiita kokeilemaan ja ottamaan riskejä. Maaseudun alhaisempi väentiheys luonnollisesti vähentää myös innovatiivisten kansalaisten määrää. Kun tähän lisätään nykyisen ajattelun pohjavire, että maaseudulta mielellään lähdetään, ei ole ihme, että uranuurtajista on puutetta.
Tutkimuksen tulos antaa toivoa. Se pitäisi kyetä kääntämään aktiiviseksi toiminnaksi. Siihen kaivataan ideoita ja toteutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaapa ”Millaista monipaikkaisuutta Suomeen
–Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta”
Valtiovarainministeriön julkaisu – 3/2018
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
—
Tytti Määttä, mahdatko tietää, miksi tätä tuoretta selvitystä ei ole tuotu julkisuuteen? Löysin em. selvityksen tänään vähän vahingossa, kun googlasin ”kaksoiskuntalaisuudella”
Sivu 69: ”Työryhmän ehdotukset
Kaksoiskuntalaisuuden sijasta kyse on monipaikkaisuudesta. Ihmisten arki jakaantuu entistä enemmän monen eri paikkakunnan kesken.
1. Monipaikkaisuus on lisääntynyt työn muutosten, vapaa-ajan lisääntymisen
ja perhesuhteiden muutosten johdosta. Ilmiö tulee edelleen kasvamaan työn muutoksen ja digitalisaation edetessä. Monipaikkaisuus perustuu mahdollistavaan lainsäädäntöön. Valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen strate
gia- ja tulevaisuustyössä sekä lainsäädännön valmistelussa tulee huomioida
keinot, joilla voidaan edistää monipaikkaisuutta.
2. Monipaikkaisuus tulisi nähdä voimavaralähtöisenä toiminnan kehittämisenä kunnan, kunnassa toimivien yhteisöjen ja ihmisten omista ja paikallisista lähtökohdista.
3. Kuntia kannustetaan osallistamaan kunnan alueen omakseen kokevat kunnassa oleskelevat ja palveluja käyttävät henkilöt, niin kutsutut monipaikkaiset ihmiset, kunnan toimintaan. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi. Kuntalain muutosten yhteydessä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta koskevaa 22 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtuuston on pidettävä huolta monipuolisten ja vaikuttavien osallistumisen mahdollisuuksien lisäksi monipuolisista vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmistä. Tällä tarkoitetaan erityisesti digitaalisia menetelmiä. Pykälän 2 momentin esimerkkiluetteloon ehdotetaan lisättäväksi monipaikkaisuuden huomioiminen, siten että palvelun käyttäjien, joilla tarkoitetaan myös monipaikkaisten, henkilöiden mielipiteitä kuullaan ennen päätöksentekoa. Pykälämuutokset eivät ole velvoittavia, mutta säännöksellä on kuntien toimintaa ohjaavaa vaikutusta.
4. Kuntia kannustetaan hyödyntämään kokeilukulttuuria ja ottamaan omista lähtökohdistaan käyttöön digitalisaation keinoja, joilla rakennettaan e-kuntalaisuutta.
5. Digiyrittäjyyden mahdollistaminen on julkisen sektorin yhteistyötä, digitaalisen liiketoiminnan edellytykset turvataan lainsäätäjän toimesta.”
Ilmoita asiaton viesti
– -”Vehviläinen pohdiskelee, voisiko veroista osan maksaa toiseen kuntaan. Tämä on yksi tärkeä asia, joka tulee selvittää.
Hän myöntää, että kaksoiskuntalaisuuden toteuttaminen ei ole yksinkertainen hanke ja vaatii isoja lainmuutoksia. Silti sen toteuttamista on hänen mielestään vakavasti harkittava.
Kaksoiskuntalaisuus on noussut alkuvuoden aikana voimakkaasti keskusteluun.
Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen ihmetteli Kuntalehden (2/2017) haastattelussa helmikuussa, miksei kaksoiskuntalaisuus ole mahdollista.
– Miksei me sallittaisi kaksoiskuntalaisuutta, kun yhä useammat eläköityneet ja etätyöläiset käytännössä asuvat kahdella paikkakunnalla, hän kysyi.
Kaksoiskuntalaisuuden salliminen olisi Aaltosen mielestä parasta aluepolitiikkaa, jossa ei menetä kukaan. Verotuksen voisi jakaa suhteessa sen, mukaan kuinka paljon oleskelee kunnassa, hän visioi.” – –
Lähde:
https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/kaksoi…
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaapa aiheeseen liittyen Tilastokeskuksen tilastoista ”Kesämökit 2017”:
Kuopio mökkivaltaisin kunta 2017
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kaikkiaan 507 200 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Kuopio, jossa oli 10 800 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Tilastokeskuksen tiedot kuvaavat kesämökkien määriä uusimman kuntaluokituksen mukaan.” (jatkuu alla)
https://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluaika on nimenomaan se H-hetki, joka tulisi nyt käyttää hyödyksi ns. kaksoiskuntalaisuuden laillistamiseksi. Jos tämä kallisarvoinen hetki nyt ohitetaan, niin luulenpa, että emme saa vuosikymmeniin enää uutta tilaisuutta käynnistää valmistelua uudestaan. Pohjoinen Suomi ehtii köyhtyä jo liikaa, jotta pyörää voisi sitten enää kääntää pyörimään toiseen suuntaan.
Nyt on aika toimia: kaksoiskuntalaisuus lakiin asti ja verovarojen oikeudenmukaisempi jako koko Suomen hyväksi!
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan vielä tästä kaksoiskuntalaisuudesta:
– -”Raportissa nostetaan esille Japanin malli, jossa kansalaisella on mahdollisuus maksaa vapaaehtoista kotiseutuveroa. Maksettu summa on 15 euron yli menevältä osalta verovähennyskelpoinen. Kunnat ovat ideoineet suuren määrän kohteita, joihin lahjoituksen voi tehdä. Järjestelmä on Japanissa suosittu. Kunnat pitävät lahjoittajiin tiivistä yhteyttä lähettämällä pieniä vastalahjoja.
Pääasia tietysti on, että lahjoittajat kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa lomapaikkakuntansa elämään.” – –
https://www.koillissanomat.fi/mielipidepaakirjoitu…
—
Tämän Japanin mallin mukaisen ”vapaaehtoisen kotiseutuveron” voisi ottaa heti tavallisen lainvalmistelun kautta käyttöön, ja virallisen kaksoiskuntalaisuuden sitten kun meidän perustuslakimme sen sallii. Perustuslaki tulisi muutenkin avata mm. tiedustelulakeja koskien.
Ilmoita asiaton viesti