Huono verotulokehitys painaa vuoden 2018 kuntataloutta

Kuntien ja kaupunkien talousarviovalmistelu on parhaillaan käynnissä. Yleinen kansantalouden tilanne on ollut jo pidemmän aikaa hyvä. Työttömien määrä on vähentynyt ja työllisten määrä kasvanut. Näin myös kotikaupungissani Kuhmossa. 

Ikävä tosiasia huomattiin kuitenkin kesällä. Verotulot eivät kerry talousarvion ja veroennusteen mukaan vaikka yleinen talouden kehitys on myönteistä. Koko kuntatalouden osalta tämä tarkoittaa -0,2 prosentin verotulojen huonompaa kertymistä vuoteen 2017 verrattuna. Poikkeuksellisen huono verotulojen kertymä johtuu veronpalautuksista, verotuksen rytmityksestä ja maksuunpantavan kunnallisveron heikommasta kertymästä.

Tämän vuoden ennuste

Kuhmon kaupungin verotulot ovat jäämässä noin 540 000 euroa budjetista. Vuoteen 2017 verrattuna Kuhmon kaupungilla on käytettävissään 1,2 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja. Valtionosuuden puolestaan kertyvät arvioitua paremmin ja niitä kertyy 340 000 budjetoitua enemmän eli saman verran kuin vuonna 2017. 

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2018 budjetti laadittiin ja jo lähtökohtaisesti alijäämäiseksi eikä kuntien asettamaan raamin kyetty pääsemään. Erikoissairaanhoidon kulukehitys on tämän lisäksi ollut Kainuun tasolla talousarviota korkeampaa. Näistä syistä kuntayhtymä ennustaa noin 6 miljoonan euron alijäämää, mikä Kuhmon kaupungin osalta tarkoittaa 800 000 euron menojen lisäystä kuluvan vuoden budjettiin nähden. Kaupungin omassa toiminnassa puolestaan arvioidaan henkilöstömenoja säästyvän 460 000 euroa.

Vuoden 2018 ennustee mukaan  kaupunki tekisi alijäämää n. 740 000 euroa. Tässä on huomioitu myös jotain satunnaisia eriä, mutta ei kaikkia arvon alentamisia, joita voi tulla kiinteistöjen myynneistä.  Vuosikate pysyy kuitenkin positiivisena.

Koko Kainuun osalla tilanne ei ole yhtään parempi, sillä kaikki kunnat ja kaupungit Hyrynsalmea lukuun ottamatta ovat antaneet alijäämävaroituksen.

Tuleva vuosi

Tulevan vuoden ennustamisen varmin palikka ovat laskevat valtionosuudet. Tulopohjasta lähtee valtionosuuksien laskemisen myötä noin 0,5 miljoonaa. Koko kuntakentällä valtionosuudet vähenevät 8,67 miljardista 8,51 miljardiin euroon. Muutokset kohtelevat kuntia hyvin eri tavoin. Toisilla valtionosuudet kasvavat ja toisilla pienenevät.

Verotuloennusteen mukaan Kuhmon kaupungin verotulot kasvaisivat kuluvaan vuoteen nähden jopa 4,9% eli noin 1,4 miljoonaa. Vuoteen 2017 verrattuna kasvu on kuitenkin vain 200 000 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungilla on käytettävissään vuonna 2019 yhteensä 320 000 vähemmän verotuloja ja valtionosuuksina kuin vuonna 2017.

Palkankorotusten vaikutus  on meillä arvioitu kasvattavan noin 2,86 prosenttia henkilöstökuluja eli korotusta 450 000 euroa kuluvan vuoden ennusteeseen. Palkkamenot pysyisivät siis kutakuinkin vuoden 2017 tasolla.

Kuntayhtymä on arvioinut omien menojensa kasvavan kuluvan vuoden ennusteeseen 2,5 prosenttia. Soten oman ennusteen mukainen lisäpanostus tarkoittaisi Kuhmon osalta lähes 1,2 miljoonaa. Mikäli kuntayhtymä taas pysyy Kuntien esittämässä talousarviossa, kasvua tämän vuoden ennusteeseen nähden ei syntyisi mutta kasvua vuoden 2017 osalta olisi noin 800 000.

Yhtälö on kestämätön. Tulot pienenevät ja samalla paineet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousulle ovat olemassa. On selvää, Kuhmon kaltaisessa kunnassa, jossa nuorten ikäluokkien määrä pienenee, on kyettävä hakemaan sopeutustoimia perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen menoista. Panostamme myös palvelujen digitalisointiin, käymme läpi palveluja ja muotoilemme niitä sujuvimmiksi ja pohdimme säästöesityksiä valtuustolle. Kaikki kivet käännetään: mahdollisuudet tulojen lisäämiseen, menojen karsimiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Kiinteistökantaa realisoidaan ja niin edelleen.  Mutta tosiasia on, että näillä sopeuttamistoimilla emme pysty kattamaan sote-kustannuspainetta kokonaisuudessaan

Yhteisen linjan löytymistä ei helpota se, että periaatteessa maakunnan tulevaan rahoitukseen korkeat sote-menot vaikuttavat myönteisesti kun taas niiden vaikutus kunnan tulevaisuuden tuloihin on negatiivinen. Kuntien näkökulmasta toiminnan sopeuttaminen ja kustannusten hillitseminen sosiaali- ja terveydenhullossa olisivat nyt ennen uudistusta paikallaan.

On äärimmäisen tärkeää, että maakuntauudistusta valmisteltaessa, emme tyytyisi katselemaan vuotta kerrallaan eteenpäin ja odottamaan uudistuksen mukaista tilannetta. Koko Kainuun osalta on varauduttava myös taloussuunnitelmavuosiin sekä siihen, että suunnittelun kaltaista uudista ei tapahtuisikaan. Tämän vuoksi kunnat ovatkin esittäneet tarkempaa toiminnan tarkastelua ja ulkopuolisen tarkastelun tekemistä kuntayhtymän palveluprosesseihin ja kustannuksiin.

TyttiMtt
Kuhmo

Olen kaupunginjohtaja, kahden lapsen vanhempi ja aktiivinen keskustelija. Vapaa-ajalla viihdyn metsässä ja harrastan liikuntaa. Työni ohella toimin myös Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkoston ja Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Tätä blogia kirjoitan yksityishenkilönä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu