Vaaleissa keskusteltava myös Norjan mallista harvaan asutun maaseudun osalta
Suomen väestörakenteen muutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutus on eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan dramaattinen. Muun muassa Uusi Suomi ja Suomenmaa uutisoivat Pekkarisen puheesta, jonka hän piti Mikkelissä tänään.
Pekkarisella on pitkä historia ja kokemus aluekehittämisestä. Toivoisin kuitenkin rohkeampia avauksia häneltä siihen, millä keinoilla voisimme ratkaista tilanteen. Pekkarisen mukaan "Yhteiskunnallisen eheyttämisen nimissä on puututtava myös väestörakenteeltaan vääristyneiden alueiden ja siellä asuvien ihmisten työn ja palvelujen pelastamiseen."
Pekkarinen on aivan oikeassa siinä, että palvelujen "pelastaminen" vaatii alueelle osaajia. Tälläkin hetkellä harvaan asutulla maaseudulla on vaikeuksia saada työntekijöitä vakituisiin virkoihin julkiselle sektorille. Olipa kyse sitten poliisin, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tai pelastustoimen tehtävästä.
Samaan aikaan avoimet työpaikat yksityisellä sektorilla ovat lisääntyneet. Kokonaisuutena osaajien saatavuus on esimerkiksi Kainuussa suuri haaste alueen yrityksille. Tuoreen Kainuun työvoimatarpeen ennakointi- raportissa vastaajista vajaa viidennes ilmoitti, että työvoiman saatavuus on este toiminnan kasvattamiselle Kainuussa ja 61 % ilmoitti, että työvoimaa on vaihtelevasti saatavilla.
Kaikista maakunnista määrällisesti eniten työttömiä on Uudellamaalla. Uudenmaan ELY keskuksen kuntien alueella oli lokakuun lopussa yhteensä 67 972 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden lasku oli Uudellamaalla koko maan hitainta. Kainuun TE-toimiston asiakkaista lähes puolet on yli 50-vuotiaita. Kainuun työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä noin 5 700 henkilöä eikä paikallinen työvoima riitä tilastokeskuksen väestöennusteiden toteutuessa eläköitymisen myötä vapautuviin työpaikkoihin. Näkisin mielelläni muuttoliikettä Uudeltamaalta sinne missä osaajia tarvitaan.
Tulevina vuosina eläköityminen koskee myös monia yrittäjiä. Yrityksen omistajavaihdos vaatii uuden yrittäjän siinä missä työpaikka uuden työntekijän. Kainuussa tämä koskee vuoteen 2030-mennessä kolmasosaa yrityksistä.
Ymmärrän, että monelle tilanne on tullut yllättäen ja pyytämättä. Myös heille, joiden syntymäseudulle muuton esteenä on aiemmin ollut työpaikan puuttuminen ja alueen korkea työttömyys. Olemme niin tottuneet hokemaan "Ei siellä ole töitä". Perinteinen aluepolitiikkakin on perustunut ennemmin koheesiopolitiikkaan kuin alueen vahvuuksista lähtevään politiikkaan.
On selvää, että harvaan asutun maaseudun kuntien on pärjättävä viihtyisänä ja elinvoimaisena asuinpaikkana muiden kuntien joukossa. Alueen omat työttömät ovat edelleenkin merkittävä työvoimapotentiaali ja myös vajaatyökykyisyys on nähtävä mahdollisuutena. Poismuuton vähentäminen ja tulomuuton edistäminen muodostuvat keskeisiksi toimenpiteiksi, tähän tarvitaan niitä kuuluisia pito- ja vetovoimatekijöitä. Muuntokoulutusta kasvualoille on vahvistettava yhteistyössä yritysten kanssa. Työvoimarakenteen monipuolistamisen näkökulmasta myös perinteistä valtion työpaikkojen hajasijoittamistakin tarvitaan. Tästä olen kirjoittanut aiemmin.
Ymmärrän hyvin, että koko Suomi painii saman haasteen kanssa. Monia harvaan asutun maaseudun kuntia ikääntyminen koskee kuitenkin muuta maata nopeammalla aikataululla. Itse olen asettanut Kuhmossa tavoitteeksi väestön uusiutumisen. Väestön kasvu ei kaikilla kunnilla Suomessa pysty, ainakaan nykyisellä syntyvyydellä tai maahanmuutolla, olemaankaan positiivinen.
Helsingin Sanomien artikkeli Norjan mallista herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Moni totesi, että Suomessa ei ole varaa vastaavaan. Mielestäni olisi kuitenkin hedelmällistä vaalien alla kuulla puolueiden linjauksia siitä, miten aiomme jatkossa varmistaa, että koko Suomen voimavarat ovat luomassa hyvinvointia. Pääosa luonnonvaroistamme kuitenkin sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla.
Harvaan asutun parlamentaarinen ryhmä on pohtinut harvaan asutun maaseudun kilpailukykyä ja sen toimikausi jatkuu vaalien yli. Tammi-helmikuussa sen työlistalla ovat mm. verolinjaukset. Haluan vaalikeskusteluissa kuulla, miten puolueet suhtautuisivat laajan elinkeinopaketin sorvaamiseen harvaan asutulle maaseudulle, jolla on erityisen suuret haasteet pitkien etäisyyksien, vanhenevan väestön ja työvoimapulan vuoksi. Aivan ensimmäiseksi käyttöön voitaisiin ottaa Harvaan asutun maaseudun strategiassa esitetty verohuojennusjärjestelmä harvaan asutulle maaseudulle muuttaville. Tämä voitaisiin kohdentaa vaikkapa niistä maakunnista muuttaville, joiden alueella työttömyyden lasku on hitainta.
Uutinen Norjan mallista on maksumuurin takana, eikä siitä ole blogissa puhetta kuin otsikossa, joten en osaa sanoa mallistasi mitään.
Sen sijaan sanon suoraan, että jo hävittyjä sotia ei kannata jatkaa, ja syrjäseutujen tulevaisuus alkaa olla aika selvä.
Jos ajatellaan ihan vaan maamme syntyvyyttä ja ikärakennetta, niin parin kymmenen vuoden päästä väestön määrä kaupunkien ulkopuolella tippuu jyrkästi. Jo tänä päivänä kymmenissä kunnissa ei synny vuosittain edes pienen koululuokallisen verran (n. 20) lapsia. Kuntia, joissa yli puolet asukkaista on eläkeläisiä on taas yhä enenmmän. Nämä asiat eivät ole oikein muutettavissa minkäänlaisella äänestämiskäyttäytymisellä.
Työikäinen väestö muutta kaupunkeihin (niin kuin muuallakin maailmassa) parempien työurien, palveluiden ja viihteen perässä. En oikein näe, mitä tällekkään asialle edes kannattaisi tehdä, sillä palvelut ja työllistyminen on helpompaa ja halvempaa järjestää tiheissä väestönkeskittymissä. Ja kun suurin osa ihmisistä ihan haluaa asua kaupungeissa, niin mikäs siinä sitten. Onko jotenkin pienempi paha, että ihmiset muuttaisivat vastentahtoisesti työn perässä kaupungista maalle, kuin toisin päin?
https://www.verkkouutiset.fi/elakelaisia-on-yli-40…
https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.htm…
Ilmoita asiaton viesti
Maksumuuri vaivaa hesarin jutun lukua, mutta avaus on silti huomion arvoinen. Kyllä mielestäni Suomessa voitaisiin maaseutua tarkastella tarkemmin, eli tehtäisiin maaseudun inventaario, mitä kannattaa säilyttää, mitä kannattaa kehittää ja mikä voidaan unohtaa ja metsittää.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä vähän haen takaa. Olisi hyvä miettiä, mistä kannattaa luopua nyt, jotta jotain muuta voidaan säilyttää tulevaisuudessa. Demografialle emme voi ainakaan äkkiseltään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen tajuaa, että koko Suomea ei ole vara pitää asuttuna. Norjan kaupungit ovat tasaisesti pitkin rannikkoa, paitsi etelässä jossa asuu valtaosa norjalaisita.
Ilmoita asiaton viesti
Hallittu väestön väheneminen Suomessa, euroopassa kuin koko maailmassa on prioriteetti nr.1 jos ja kun haluamme ihmiskunnan säilyttävän sivisaation.
Muutoin hyvä kirjoitus
Ilmoita asiaton viesti
Kuten aiemmissakin kommenteissa tuli esille, niin kaupungistuminen on luonnollinen kehityskulku, jota ei voi pysäyttää millään keinotekoisilla vippaskonsteilla. Sama pätee Etelä-Suomen kasvukeskusten ympäryskuntiinkin, joissa ei enää parinkymmenen kilometrin päässä keskuksista tahdo asuntokauppa käydä. Pääkaupunkiseudulla on vähän laajempi tuo sektori. Kuntaliitokset ovat oikeastaan ainoa keino saada edes jatkoaikaa tuolle autioitumiskehitykselle, koska muuten kasvavat kunnallisverot vain kiihdyttävät muuttoliikettä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaksoiskuntalaisuus tulisi tehdä lailliseksi eli voisi olla kirjoilla kahdella paikkakunnalla ja verokertymä jakautuisi poliittisesti päätetyn jaon perusteella molemmille paikkakunnille, jotka ovat yleensä kesämökki- ja virallinen asuinpaikkakunta. Näin kansalaisilta kerättyjä verotuloja käytettäisiin koko maantietellisen Suomen hyväksi.”
http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260570-ta…
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki vaihtoehdot pitääkin olla mukana puntarissa.
Ilmoita asiaton viesti
#7
Parhaimmillaankin olisi pelkkä laastari, koska ei vaikuta demografiaan mitenkään.
Huonoimmassa tapauksessa voisi jopa nostaa kokonaisveroastetta tai aiheuttaa verokikkailua tms. Miten luulet käytännössä verotuksen onnistuvan maksajan ja saajien kohdalla, jos henkilö asuu ja käyttää palveluita 48-50 viikkoa vuodesta kaupungissa A ja sen lopun aikaa elää kevyillä kesäpalveluilla pikkukunnassa B?
Ilmoita asiaton viesti
#10
Niklas, meidän liikkeemme tiedetään jo puhelimen sijainnin perusteella: veloitus voisi olla x euroa veroa per päivä sen kunnan alueelta, jossa kulloinkin olemme. Veroa laskutetaan siis jokaiselta suomalaiselta kotipaikka- ja kesämökkipaikkakunnan mukaan. Tämä siis karrikoidusti – niille, jotka nyt jo hyppivät seinille yksityisyyden suojan vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tytti, tutkipa tämä ns. Kokelulaki (alla). Siinä on iso syy siihen, miksi nyt ollaan tässä, että maaseutu autioituu:
”Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain” ja asetuksen voimassaoloaikojen pidentäminen viidellä vuodella tehtiin ilman, että ns. Kokeilulain vaikutuksia eri kunnissa olisi arvioitu julkisuuteen.
Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta (1257/2010):
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101257
Ks. ko. lain 6 §, Seurantavastuu:
”Kokeilussa mukana olevat kunnat ovat velvollisia seuraamaan ja arvioimaan kokeiluja ja antamaan ympäristöministeriölle kokeilun seurantaa ja arviointia koskevat tiedot.”
Kokeilulakia jatketaan, vaikka kuntalaisia asiasta ei ole kuultu lainkaan (ks. lain jatkovalmisteluista eri vuosilta):
HE 177/2013 vp:
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/2013017…
HE 148/2015:
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150148
HE 118/2018 vp:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskunnanVastau…
”Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (1257/2010, kokeilulaki) ja sen nojalla annetun asetuksen (107/2014) voimassaolon jatkamisesta viidellä vuodella, jos sitä pidetään tarpeellisena lain soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa (sovelletaan Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa ja Kouvolassa).
Samalla lain piiriin kuuluvia kuntia pyydetään antamaan lain seurantaa ja arviointia koskevia tietoja, niitä hyödynnetään maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa”
Ympäristöministeriö tiedustelee säännöksen piiriin kuuluvilta kunnilta ja Suomen kuntaliitolta, onko lain ja asetuksen säännösten voimassaolon jatkaminen edelleen tarpeellista. Jos näin on, lakia ja asetusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisen sisältöisenä viidellä vuodella, eli vuoden 2023 loppuun asti.
Säännösten tarpeellisuus ja sisältö selvitetään tarkemmin käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä ja aikataulussa. Ennakoiden maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta kunnilta kunnilta kerätään tällä lausuntokierroksella myös seuranta- ja arviointitietoja kokeilulain soveltamisesta” – –
Lähde:
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/8d3c150c-a24…
Ilmoita asiaton viesti
Yli 85% suomalaisista asuu taajamissa. Niitä on yli seitsemänsataa, eli joukossa on paljon muitakin kuin kaupunkeja. Muutto maaseudun haja-asutusalueilta alkaa siis jo olla ohi. Nyt muutetaan pienemmistä taajamista muutamiin kasvukeskuksiin.
Jos maalle haluttaisiin ja voitaisiin palata, niin tehtäisiin jo nykyistä suuremmassa mittakaavassa. On kyllä käynyt jo selväksi, että mikään tuki ei riitä. Elinvoimaa ja vetovoimaa ei voi keinotekoisesti luoda, kun se kerran on menetetty.
Ilmoita asiaton viesti
Tampereella laskettiin että infran rakentaminen keskitämisen takia muuttavilla asukkaille maksaa 3.5 miljardia euroa eli eipä ole halpaa kaupungistuminenkaan ja koska nämä muuuttajat ovat pääosin työttömiä ja vanhuksia miin rahaa ei tule sieltäkään. Kannattaako siis siirtää työttömiä kaupunkeihin viemällä heiltä palvelut maalta. Tämä nykyinen väestönvaihto on aktiivista politiikkaa eikä luonnollista siirtymää.
Ilmoita asiaton viesti
Merkillistä on, että ”Maailman parhaimman koulutuksen omaava kansa” hakee mallia eikä ole mallina. Vähän sen suuntaista, että aikuinen pitkän matematiikan läpäissyt aikuinen etsii vastausta ”1+1=?” -kysymykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun palveluja keskitetään, niin samalla nostetaan palveluiden lähellä olevien kiinteistöjen arvoa. Tätä arvonnostoa ei käytännössä veroteta tarpeeksi, vaikka siinä yhteiskunnan varoilla hyödytetään yksiä ja syrjitään toisia. Tämä on epäreilua ja on eräs syy, miksi asutus keskittyy.
Samalla tavalla kun palveluita suljetaan etäämmällä asutuskeskuksista, siellä sijaitsevien kiinteistöjen arvo laskee. Tämä arvon laskeminen ei näy verotuksessa, sillä ”rakennuksen sijainti ei vaikuta verotusarvoon, eli perusteet ovat samat koko maassa.”
Norjan mallissa tehdään tulonsiirto, jolla estetään syrjässä olevien kiinteistöjen arvon laskua ja mahdollistetaan elämistä hieman syrjemmällä. Suomessa kuntien valtion tuki korjaa hieman asiaa, mutta se millään tavalla estä sitä, että kunnan sisällä tapahtuu samaan keskittymistä.
Siksi verotuksen pitäisi selkeämmin perustua asuinpaikan etäisyyteen palveluista. Ihminen, joka asuu etäällä kaikesta, ei saa vastinetta rahoilleen. Kunnallisellakin tasolla demokratia ei toimi, koska syrjäkylille ei taloudellisesti eikä poliittisesti kannata sijoittaa.
Mutta jos verokertymä riippuisi selkeästi palvelutasosta, kuntien ei enää kannattaisi sulkea esimerkiksi kouluja, koska palvelutason heikkeneminen tarkoittaisi samalla verotulojen laskua! Ja samalla tavalla muuttaminen keskustoihin ei olisi niin houkuttelevaa, koska tällöin korkeasta palvelutasosta joutuisi maksamaan.
Korkea verotus ilman palveluita – se on riistoa!
Ilmoita asiaton viesti
”Norja pitää syrjäkylänsä asuttuina, maksoi mitä maksoi.”
Mie muuttaisin kyllä Kuhmon syrjäkylille ihan vaikka 40 tonnilla per vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
#18 Ville, kiinteistöverouudistusta ollaan viemässä siihen suuntaan, että maapohjat ja rakennukset noudattelisivat jatkossa käypiä markkinahintoja. Uudistus siirtyi seuraavalle hallitukselle tehtäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Aluepolitiikka ei ole Suomessa huonoa.
Koska sitä ei ole lainkaan.
Itsearvon tunnon menettäneet suomalaiset kokevat että bain helsinki on kansainvälinen, moderni, suvaitsevainen ja elinvoimainen.
Vaikka Helsingillä ei ole mitään muuta kuin menneisyyttä tarjota saapuvalle turistille (eli kansainvälisin silmin).
Ainoastaan Helsinkiä rakennetaan. Ja helsinkiläisiä perheitä tuetaan asumistuen muodossa.
Koko maan veronmaksajien rahoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kolmeen Koon malli:
KK – Aluepolitiikan, jos sitä olisi, pitäisi rakentua n. 20-30 aluekeskukseen eli kaupunkiin jossa on tarvittavat palvelut. Keskiasteen koulutus ja aluesairaala. Jokainen tällainen kaupunki pitää elinvoimaisena 50-60km säteellä ympäröivän maaseudun.
KKK – Maakuntakeskuksia tarvitaan myös ja 5-10 maakuntakeskukseen voidaan keskittää maakunnan hallinto ja yhteistoiminta, keskussairaala ja korkeakoulutus. Nämä kauoungit on kytkettävä toisiinsa erinomaisin liikenneyhteyksin.
K – Maaseudun tehtävän on pysyttävä muutoksessa mukana. Tarvitsemme kestävää ja puhdasta alkutuotantoa ja monimuotoista luontoa säästävää metsänhoitoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ville (18.) ja Petri (23.) ottivat esille näin maallikon mielestä oleellisia asioita. Oman työurani alussa maaseutukunnat tarjosivat edullisia työsuhdeasuntoja. Kun siirryin kuntarajan toiselle puolelle eli kaupunkiin olikin melkoinen ongelma velkaisena yksinhuoltajana hankkia uusi asunto mutta onneksi veljeni neuvon perusteella se onnistui.
Meillä Suomessa on liikaa pykäläviidakkoa ja liikaa kansanedustajia ehdottamaan uusia pykäliä osoittaakseen oman tarpeellisuutensa.
Suomessa on myös ylikoulutusta. Kyse on arvostuksesta. Maaseudulla voi olla muutakin yrittämistä kuin alkutuotanto tai metsänhoito. Hyvät liikenneyhteydet ovat silloin tärkeimmät. Esimerkiksi puhdas luonto olisi vetovoimatekijä vaikka vanhuspalveluyksikön tai perheyksikön perustamiseen.
Ilmoita asiaton viesti