Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Turvallisuusviranomaisten viestinnän toimittava kaikissa olosuhteissa

Kainuun sähkökriisistä on nyt kulunut nyt vuosi. Kova myrsky ja tuuli ovat riepotelleet maata uuden vuoden tienoilla. Lunta on ainakin Kuhmossa tullut haitaksi asti. Täällä Kainuussa aloitimme varautumisen vuoden vaihteen myräkkään jo hyvissä ajoin. Tällä hetkellä tilanne on hallinnassa ja kaikki toimijat hyvin varautuneina. Olemme oppineet viime kerrasta ja viestimme sekä toisillemme että asukkaille aktiivisesti.

Viestinnän merkitystä kriisitilanteiden hoidossa ei voi aliarvioida. Jotta voi johtaa tilannetta, on oltava tilanteen tasalla eli hankittava ajantasaista tietoa ja ennusteita. Lisäksi on tiedotettava ja käytävä vuoropuhelua yhteistyötahojen kanssa.  Mikäli organisaatio ei viesti normaalioloissa, on sen vaikea onnistua kriisissä viestiessään. Kriisiviestinnän ohjeistus tulee olla hyväksytty ja läpikäyty. Mikäli kriisiin osataan ennakoida, etukäteisviestintä varautumisesta korostuu. Hyvällä viestimisellä saadaan ihmiset toimimaan ja ehkäisemään isommat vahingot. 

Viime keväänä kävimme läpi KIEHIMÄ18 harjoituksen. Sen aikana kartoitimme tulvariskin vaarassa olevia kotitalouksia, yhteystietoja ja laadimme valmiita tiedotteita. Harjoittelu osoitti kuinka tärkeää on varautua myös viestintään. Olen kirjoittanut aiemmin viestinnän merkityksestä kriisitilanteessa Erve-uutisten blogissa.

Suomen turvallisuutta varmistavat toimijat, kuten viranomaiset, käyttävät työssään yhä enemmän erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja. Välttämättömiä työkaluja ovat muun muassa Viranomaisverkko Virve ja Turvallisuusverkko (Tuve). Näiden palveluiden on oltava toimintavarmoja kaikissa olosuhteissa ja kaikkialla Suomessa. Mikko Kärnä kirjoittaa ”Sähkönsiirto on osa kokonaisturvallisuutta” -blogissaan: "Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee, että myös viranomaisverkko ja viestiyhteydet lakkaavat toimimasta laajamittaisessa sähkökatkoksessa."

Erillisverkot varmistavat yhteiskunnan toimivuutta turvaamalla viranomaisten viestintää. Kainuussa annettiin vuosi sitten vaaratiedote 30.12.2017 siitä, että hätänumeroon 112 soitettaessa voi esiintyä häiriöitä. Vaaratiedote jouduttiin pitämään voimassa useita päiviä. Kainuun Sähkökriisi opetti, että virveverkon ja tukiasemien toiminta tulee turvata riittävällä osaamisella ja varavoimalla.

Olen samaa mieltä Kärnän kanssa siitä, että toimiva sähkönjakelu on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.  Sähkönsiirto on monilla alueilla, kuten Kainuussa, kallista. Viime vuoden sähkökriisi näkyy myös hinnoissa. Kaapeleita siirretään teiden varsille.

Kärnä esittää, että "kevään hallitusneuvotteluissa on päätettävä myös toimenpiteistä sähkönjakelun turvaamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tämän pitää tarkoittaa valtion tukiohjelmaa maakaapeloinnin toteuttamiseksi pahimmilla ongelma-alueilla."  Maakapelointi olisi selkeästi varmin ratkaisu.

 

Toivotan kaikille voimia ja osaamista Aapeli-myrskyn aiheuttamien tehtävien hoidossa.

 

Olen aiemmin MMM:n pyynnöstä kirjoittanut blogin Kainuun sähkökriisistä, joka on luettavissa täältä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Suomi on jälleen edelläkävijä: Olemme onnistuneet kehittämään langattoman puhelimen joka on langoista riippuvainen. Aika harvalle on varmaan muualla tullut mieleen sellaista kehittää. Olisiko tässä uusi Nokia?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Edellisissä puhelinkatkoissa vedottiin tukiasemien vara-akkujen tyhjentyneen. Onko mahdollista hankkia vara-akuille vara-akkuja muutamaksi päiväksi?

Pasi Karlsson

Onko Kärnä taas hönönä kepulaisena ehdottamassa, että yksityisen sektorin veronmaksajat kustantavat sähköyhtiöiden maakaapelit?

Kädet muiden fikkoissa tuntuu olevan helppoa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset