Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Toiveemme metsien suhteen ovat ris­ti­rii­tai­sia

Meillä kaikilla on suhde metsään. Ellei sitä itse omista tai liiku siellä virkistysmielessä, löytyy kotoa jokin huonekalu puusta. Metsäala tuomittiin jo auringonlaskun alaksi. Moni paikkakunta koki karvaan rakennemuutoksen kun paperi- ja kartonkitehtaita ajatettiin alas. Koulutuspaikkoja keskitettiin ja osin lakkautettiin.

Vuoden 2009 notkahduksen jälkeen suunta on ollut ylöspäin. Metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista ja työllistää erityisesti maakunnissa. Kolme neljäsosaa sahateollisuuden tuotannosta menee vientiin. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti 140 000 suomalaista.

Euroopan komissio ehdotti 28. toukokuuta 2018 kieltoa kymmenelle kertakäyttöiselle muovituotteelle. Ihmiset ovat heränneet maailman muoviongelmaan. Olemme onnistuneet piilottamaan muovia jopa kasvojen kuorintavoiteisiin. Mikromuovit, muovipussit, nettikaupan pakkaukset, pillit, kertakäyttöastiat ja vaipat, fleece-vaatteet, you name it. Muovia on kaikkialla. Tyynellä merellä ja Atlantilla pyörivät jätepyörteet, joiden koko on valtava.

Jätepyörteiden sijaan uusitutumattomat materiaalit tulisi saada osaksi kiertotaloutta. Muovien sekä alumiinin, teräksen ja betonin kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voitaisiin vähentää globaaleja ilmastopäästöjä vuosittain miltei neljä gigatonnia. Määrä vastaa noin 40 prosenttia nykyisin teollisuuden tuottamista vuosipäästöistä. Vähennys olisi yksi merkittävä keino maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi noin kahteen asteeseen. Tieto käy ilmi uudesta, 5. kesäkuuta 2018 julkistetusta selvityksestä, jonka ovat teettäneet Sitra ja European Climate Foundation (ECF).

Kiertotalouden lisäksi kokonaan uusiutuville ja biohajoaville materiaaleille on tarve, johon etsimme osin vastausta puupohjaisista tuotteista. Myös fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puupohjaisilla biopolttoaineilla on jatkuvan tutkimuksen kohteena.


Metsään ja puuhun kohdistuu myös muunlaisia odotuksia. Hyvinvointitutkimuksien mukaan vain 15 minuuttia oleskelua metsässä riittää laskemaan stressiä ja tuottamaan hyvinvointia. Luontoa ei kuitenkaan suojella pelkästään ihmisen vuoksi vaan koko luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Metsäpinta-alastamme on suojeltu noin 12 prosenttia.Valtaosa suojelluista metsistä on Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa), 2,2 miljoonaa hehtaaria eli 19,4 prosenttia metsäalasta. Suhteellisesti eniten suojeltuja metsiä on Lapin maakunnan alueella (27,1 prosenttia metsäpinta-alasta).

Osalle luonnon hyvinvointivaikutus syntyy pitkän vaelluksen seurauksena, toiselle juoksulenkistä lähimetsään tai metsästysretkestä valtion mailla. Kaikki kokemukset ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä yksilölle. Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelukäytävät ovat asia, josta Kuhmossakin keskustelemme. Aikanaan laajat suojelualuuet perustettiin tänne metsäpeuran tulevaisuuden turvaajiksi.

Puu on loistava materiaali rakentamiseen akustisten ominaisuuksiensa ja miellyttävyytensä vuoksi. Puun käyttö rakentamisessa vähentää hiilidioksidipäästöjä: yksi puukuutiometri vastaa noin kahden hiilidioksiditonnin vähennystä. Puun käyttäminen tukee metsiemme hoitoa. Nopeasti kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin varttuneemmat, hitaammin kasvavat metsät. Metsä saavuttaa aikanaan tasapainotilan, jossa kasvu (hiilen sitoutuminen) ja poistuma (hiilen vapautuminen lahoamisessa) ovat yhtä suuria.

Suomalaisia metsiä on hoidettu hyvin. Metsän uudistaminen ja taimikoiden hoito on olennaista metsävarojen riittävyyden näkökulmasta. Metsän kasvu on kiivaimmillaan 30-50-vuoden ikäisenä. Arvokasvu alkaa myöhemmin. Juuri tämä nuoren metsän kasvu sitoo myös eniten hiiltä. Myöhemmin metsästä muodostuu hiilivarasto kunnes tullessaan vanhaksi se alkaa lahota. Metsäpalot ovat iso hiilen lähde. Niitä emme halua.

Vaalien alla metsäkeskustelu osoittaa jälleen, miten ristiriitaisia toiveemme suhteessa metsään ovat. Greenpeace aktivoi mukaan allekirjoittamaan avohakkuita vastustavan adressin valtion mailla. On totta, että avohakkuun myötä metsän pohjaa muokataan niin, että eroosio lisääntyy hetkellisesti ja maaperästä vapautuu hiiltä. Toisaalta päätehakattavasta täysikasvuisesta metsästä saadaan tukkipuuta, joista voidaan rakentaa huonekaluja ja puutaloja. Sama tukkipuu, joka ensin sahataan ja valmistetaan CLT:ksi ja edelleen hiiltä sitovaksi puurakennukseksi, muuntuu sahanpurun kautta uuttotekniikalla lääkeaineiksi tai elintarvikkeiden raaka-aineiksi.

Metsähallitus hallinnoi valtion eli meidän kaikkien metsäomaisuutta. Metsähallituksen metsien PEFC-järjestelmän mukainen sertifikaatti on merkki siitä, että puuraaka-aine on hankittu kestävästi hoidetuista metsistä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä 95 prosenttia on PEFC-sertifioitu.

Olen sekä Vaalan kunnanjohtajana että Kuhmon kaupunginjohtajana ollut tilanteissa, joissa minun on hyvin tarkkaan mietittävä sanomiseni suhteessa vaikkapa Metsähallitukseen hakkusuunnitelmiin tai luontopalveluiden määrärahojen riittävyyteen tai uusien suojelualueiden perustamiseen. Jonkinlaisia jännitteitä on myös eri metsäteollisuuden alojen välillä. Metsään ja puuhun raaka-aineena kohdistuu valtava määrä ristiriitaisia odotuksia niin kansallisesti kuin globaalisti.

Kansallisesti meidän tulee panostaa metsäalan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä ammattiin valmistavaan koulutukseen, jotta voimme olla globaali suunnannäyttäjä kestävässä metsätaloudessa sekä uusien tuotteiden kehittämisessä. Puurakentamisen edistäminen osana kaupunkikehitystä on olennaista. Sekin vaatii uusia toimintatapoja ja tuotekehitystä sekä suunnittelua. Metsät ovat taatusti voimavaramme kun osaamme ne järkevästi hyödyntää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: " Metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista ja työllistää erityisesti maakunnissa."

Ei pidä paikkaansa, se tuo 20% Suomen tavaraviennistä, muttei viennistä kokonaisuutena.

Metsäteollisuus kertoo usein kuinka sen osuus Suomen vientituloista on viidennes. Toistuvasti se unohtaa, että osuus tavaraviennistä on viidennes. Kun mukaan otetaan palveluvienti, niin sen osuus viennistä onkin vain 14%.

Suomen pelastajana Nokian romahduksen jälkeen on ollut palveluviennin kasvu, mutta edelleen tuijotetaan jatkuvasti vain tavaravientiä, jolloin perinteisen teollisuus saa jatkuvasti suhteettoman merkityksen talouden arvioinneissa. 2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Palveluviennin merkitys muuttuu vielä radikaalimmaksi mikäli tarkastellaan kotimaista arvonlisäystä. Palveluiden viennin trendi on Suomessa ollut nouseva vuodesta 2012 lähtien. Vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa (vuodesta 2008 alkaen) viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla, kerrotaan Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Kiitos tarkennuksesta. Täytyy käydä myös itse tarkistamassa nuo laskelmat. Missä lähde?

Tosin minusta 14% ei ole vain verrattuna 20%:iin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Metsäteollisuus kertoo itse:
"Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi vuonna 2017 viisi prosenttia 12,1 miljardiin euroon, selviää Tullin tilastosta. Vuonna 2016 viennin arvo oli 11,4 miljardia euroa. Viimeksi viennin arvo ylitti 12 miljardia euroa kymmenen vuotta sitten. Alan osuus koko Suomen tavaraviennistä on vuoden 2017 lukujen perusteella 20,2 prosenttia."

https://www.metsateollisuus.fi/uutiset/metsateolli...

Kun sitten otetaan huomioon kertomani eli 2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Tuosta sitten yksinkertainen laskutoimitus metsäteollisuuden osuus jaettuna kokonaisviennillä eli tavara- ja palveluviennin summalla:

12/(59,6+26,3)= 12/85,9 = 0,14 eli prosentteina 14%.

No, vain-sanasta voidaan toki keskustella, mutta 14% on merkittävästi vähemmän kuin 20%.

Pekka Kilpeläinen Vastaus kommenttiin #6

Prosentteja en tiedä, mutta syytä todeta, että palvelujen viennistäkin kohtuullinen osa tulee suomalaisella metsäosaamisella. Pöyry Consulting on sekä biojalostuksen että paperi & selluteollisuuden arvostettu kansainvälinen asiantuntija. Valmet automation vie metsäteollisuuteen paitsi mittalaitteita myös mittaus- automaatio-ja ylläpitopalveluja. Metsänhoidon asiantuntemusta viedään ja metsän mittauksen & arvioinnin digitalisoimisessa suomalaisilla on merkittävä rooli.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #6

Mitä sitten lasketaan tavaravientiin. Kuuluuko sellu siihen? Sahatavara luultavasti kuuluu. No, tärkeintä Suomen kannalta on että metsäteollisuudella menee taas paremmin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Kyllä kuuluu sellu tavaravientiin, kaikki mikä on aineellista kuuluu vaikkei täytäkään sanan tavara perinteistä määritelmää.

Palvelu on aineetonta.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #9

Olennaista olisi että puu jalostettaisiin ja pystyttäisiin myymään korkeampaan hintaan.

Sellu ja sahapuu ovat saman arvotason tuotteita kuin raakapuu sademetsistä tai malmi Kongosta.
Korkeasti koulutetut suomalaiset eivät kykene lisäämään arvoa tuotteilleen, puhumattakaan myymisestä ja markkinoinnista.

2000 luvun alkuvuosina ihmettelin kun mustesuihkupaperia vietiin Saksaan 3€ kilo ja jouduin ostamaan sen takaisin 300€ kilo yksinkertaisen päällystämisen jälkeen. Soitin Enso-Gutzeitin myyntiin ja kehitysosastolle ihmettelin asiaa.
Vastaus oli, kuinka monta tuhatta tonnia haluat ostaa.

Koko Euroopan markkinat ovat nykyisin todella paljon päällystettyä paperia, jonka markkina-arvo on kymmen- tai satakertainen verrattuna bulkkitavaraan.

Suomi on enenevässä määrin bulkkituottaja, (vrt. Enenergiapuu).

Valopilkkuna Kotkan imupillituotanto.

Bulkkituottajana (esim. kaivosteollisuus) lähestymme kehitysmaita, joiden tasolle putoamme sisäisen riitelyn vuoksi.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #14

Näinhän se on. Tätä minäkin olen ihmetellyt. Tuotekehitys ei toimi niin hyvin kuin pitäisi. Paljonhan Suomi on rakentanut puusta. Pystyykö sitä lisäämään on eri juttu.
Jos ei lautaa ja lankkua vietäisi, pienemmäksi jäisi siltäkin osin vientitulot. Tässä euro valuuttana on aika-ajoin haittana.

Sinänsä tehtaat Suomen tuotannossa ovat hyvässä kunnossa ja suomalaiseen metsänhoitoon on oltava tyytyväinen jos vertaa maailmalle. Järkevässä taimikon ja metsänhoidossa tulee energiapuuta, joka on hyvä ottaa talteen ja käyttää paikallisesti. Tästä tuleva energiapuu on lähiruokaan verrattavaa ja paikallisesti käytettynä arvossaan.

Onhan sellusta ja sen sivutuotteista nyt kehitteillä jotain uuttakin. Kuten Jenni Haukion puku ym.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Valitettavasti Suomessa kasvatettu pikapuu ei oikein sovellu puurakentamiseen.

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Mihin tämä kommenttisi perustuu?
Ainakin Kuhmossa jalostamme puuta juuri puurakntamiseen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olet puoleksi oikeassa. Todennäköisesti Kuhmon ja muutenkin pohjoisen puu soveltuu paremmin puurakentamiseen kuin etelässä normaalisti lautatarhalta saatava. Eron huomaa kyllä kuivan puun painosta tai katsomalla syytiheyttä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No metsäteollisuuden viennin arvo oli 2017 12.1 mrd e ja se jakaantuu näin:
--sellu-paperi-kartonki vientiarvo 9.1 mrd e ja puuteollisuuden vientiarvo 2.8 mrd e ja huonekalut vientiarvo 200 milj e. Näin on eli vientiarvo on 20%

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no avohakkuut, jos niitä ei saa tehä, taudit leviää metsiin, varsinkin juurikääpä ja vanhat metsät ei kovin kerää hiiltä ilmasta

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Niinpä. Vanhat metsät ovat hiilineutraaleja alueita. Ne ovat hiilisäilöjä, ei nieluja. Vain kasvava puusto sitoo hiiltä. Siksi metsiä pitää hoitaa ja hakata järkevästi. Siten toimien hakkuita voidaan lisätä ja samalla parantaa metsien kykyä sitoa hiiltä. Olettamukset, ettei nykyisestä puustosta ole rakennusaineeksi ovat onneksi vain luuloa, Vaikka onkin totta, että noeasti kasvanut puu on hitaasti kasvanutta huokoisempaa.

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto

Valitettavasti UPM juotui vetämään erän lujuusluokiteltua puutavaraa markkinoilta, kun se ei täyttänyt luokituksensa vaatimuksia.
Mainitsenpa vielä, että jokunen vuosi sitten sain Kuhmossa sahattua mäntyä rakennuspuutavarana. Se oli niin tiheäsyistä ja hyvää, että käytin sen huonekalutuotteisiin. Laatuvaihtelu on nykyisin valtavaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Turha tapella prosenteista viennissä, 14 tai 20aivan sama. Ongelma on siis jokin muu kuin vientiprosentti. Prosentteja ei ole kuin voissa ja viinassa, kyllä siis lisää mahtuu puuta vientiin. Ja kun jalostamme puuta mahdollisimman hyvään jalostusasteeseen Suomessa tuo puun myynnin kannattavuus paranee, eikä se silloin ole pahaksi meille suomalaisille. Eteenpäin sanoi mummo lumessa. Avaajalle kiitos hyvästä avauksesta joka otti myös muoviin kantaa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Vähän samaa mieltä. Onhan tietenkin hyvä, että asioista puhutaan suunnilleen oikeilla luvuilla. Mutta niin 14 kuin 20 ovat molemmat hyviä lukuja. Oleellista kuitenkin, että ne tuovat työtä suomalaisille. Ehkäpä juuri Kuhmon kaupunginjohtajan kannattaakin puhua niistä asioista, joissa kuhmolaiset ovat hyviä.

Mahtavatkohan kamarimusiikkijuhlat olla palvelutuontia vai -vientiä. Ainakin ne lienevät sitä kulttuuria, jonka aliarvostamisesta Kaija Saariaho juuri moitti poliitikkoja. Joten ei maaseutu ihan junttila ole, vaikka tuottavatkin vain puuta vientiin. Eivätkä pilvipalveluita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kamarimusiikkijuhlilla käyvät ulkomaalaiset ja siellä käytetyt palvelut ovat palveluvientiä määritelmän mukaan.

Yksi osa palveluviennistä on: "Consumption abroad eli kulutus ulkomailla, jossa asiakas saapuu maahan, jossa palvelu tuotetaan. Esimerkiksi turismi, terveys-ja koulutuspalvelut, jotka ulkomailta tulevat asiakkaat kuluttavat Suomessa,lasketaan Suomen palveluvienniksi"

Joten tähän osuuteen tulee myös reippaasti maaseudun ja vaikkapa Lapin palveluita.

Tarkoitukseni ei ollut vesittää metsäteollisuuden merkitystä, mutta en myöskään pidä siitä että se lobatessaan itse käyttää väärin tuota lukua.

Nokian mentyä esim UPM on varsin härskisti astunut muodostuneeseen valtatyhjiöön ja painostaa valtiota ja päättäjiä korostaen asemaansa. Se että sitä tehdään osin virheellisillä väittämillä tympii minua. Olen sitten ikäviä ihminen ja pilkunviilaaja näemmä. No, kestän senkin.

Ensimmäinen steppini asioiden käsittelyyn myös yrityselämässä on face the brutal facts. Niistä on hyvä lähteä liikkeelle, niin on pohja kunnossa pohdinnoille.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #18

No, enhän minä sen kummemmin kuin Määttäkään kiistänyt tai edes pitänyt pahana oikaisuasi. Kuten totesit, on hyvä, että asioista puhutaan mahdollisimman täsmällisesti.

Minäkin viilaan väliin pilkkua. Aistin myös asenteita. Ehkä joskus väärinkin mutta usein myös oikein. Lienee pakko hyväksyä, että kaikki ymmärtävät aina väärin ja tarttuvat muiden virheisiin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Muovituotteista olen samaa mieltä, että niitä pitäisi karsia ja poistaa roskaamasta luontoa, mutta se ei kuitenkaan ole meidän vastuullisesti hoidettavien maiden vika vaan vika on muiden maailmojen väärästä tavasta hoitaa ympäristöä.

Asia pitäisi hoitaa niin, että missä on eniten saastetta ja roskaa, niin niiden maiden pitää saada enemmän rangaistuksia. Näin eivät nämä esim. teollisuus pääse enää helpolla, kun heihin kohdistetaan vaatimuksia, siirtyivätpä ne mihin tahansa maankolkkaan saastuttamaan.

Ilmastontorjunnassa olen sitä mieltä, että pitäisi asettaa ilmastontorjuntavaatimukset siten, että missä maassa on eniten ihmislukumäärää, niissä maissa on aloitettava heti ilmastontorjuntakampanjat, pienet maat pienine ihmislukumäärineen eivät joudu tulemaan mukaan kuin vasta lopussa.

Suomi ei voi olla edelläkävijä, kun kärsii omasta kyvystään muun maailman mennessä helpommalla.

Käyttäjän JormaKarhunen kuva
Jorma Karhunen

Metsäteollisuuden vientiä ja merkitystä voi arvioida laajemminkin. Puun korjuu ja ja jatkojalostus ovat synnyttäneet metalli- ja kemianteollisuuden puolella mittavaa tuotantoa ja vientiä. Merkittävä osa maailman sellusta, paperista ja kartongista tehdään suomalaisilla koneilla, puun korjuussa johtavat merkit ovat Suomessa tehtyjä, samoin sahojen koneet ja puuenergian
tuotannoon laitteet. Palveluviennissä metsäalan konsultointi on iso tekijä. Metsä ja metalli ovat kuin paita ja peppu. Lisäksi menee vielä Kemiran tuotteita ym. Ilman omaa puuraaka-aineen tuotantoa teollinen rakenne Suomessa olisi todennäköisesti huomattavasti kapeampi.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Timo "Pyry" Harakka Puheradiossa (Laitaneva vai kuka se olikaan) Touko Aallon kanssa oli huolissaan huonekalutuonnista ulkomailta kun itse tekemillä huonekaluilla saataisiin litkana vielä 75000 työpaikkaa... Vapise Ikea. Joulukuusenjalkojako demarit janoaa? Se vähän sieppaa, että vasemmistolaiset voivat tuottaa tämän kaltaista tuubaa toimittajan puuttumatta mitenkään, vaikkapa vastakysymyksellä. Menneisyyskö vaatii paskanjauhamiseen vasemmalla laidalla?

Käyttäjän KariTapaniHaapasalo kuva
Kari Tapani Haapasalo

Toivoisin, että avohakkuita tehdessä ottaan huomioon 5 521 236 suomalaisen jokamiehen oikeudet. Esimerkiksi vaihtoehtoisten hakkuumenetelmien käyttäminen kompensoimaan avohakkuista syntyviä tuhoja voitaisiin käyttää siellä missä ihmisten jokamiehenoikeuksien käyttömäärät ovat korkealla. Nyt avohakkuilla tehdään "pikavoittoja", koska metsäalueet tuhotaan elossa olevilta sukupolvilta ja syntymässä olevilta sukupolvilta vuosikymmeniksi. Suuntaa antava arvio:
(Karuilla kasvupaikoilla viihtyvä mänty kasvaa tukkipuun mittoihin Etelä-Suomessa 80 vuodessa ja pohjoisessa 120 vuodessa.)
Toisten ajatusten tuhoaminen yhdessä rakentamisen sijaan ei tuo uutta näkökantaa kiperään vastakkainasetteluun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset