Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Kuntien tehtäviä ei tule eriyttää

Kunnista tulikin yhtäkkiä vaalien teema kun sote- ja maakuntauudistus kaatui. Jo heti viikonloppuna nousi keskusteluun, onko kaikilla kunnilla jatkossa laadultaan ja laajuu­deltaan samat tehtävät. 

Viime viikolla julkaistiin Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitys. Kyseisen selvityksen sihteeristö katsoo, että kuntien erilaistumiskehityksen seurauksena on luontevaa pohtia, olisiko kuntien tehtäviä tarpeellista jatkossa eriyttää. Kuntakyselyn vastausten perusteella suurin osa kunnista kuitenkin kat­soo, että kaikilla kunnilla tulisi jatkossakin olla samat tehtävät.

Suomessa kunnallinen itsehallinto on ankkuroitu perustuslakiin ja se on Suomessa vahva, kuten sote-uudistuksessa on nähty. Perustuslain ja sitä koskevan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat olennaisena osana mm. verotusoikeus, kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamisen taloudelliset edellytykset turvaava rahoitusperiaate ja yleinen toimiala.

Selvityksessä todetaan, että kuntien tilanteet ovat niin erilaisia, että pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voi vastata erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien haasteisiin. On selvää, että maamme on erilainen kun sitä katsoo sen eri puolilta. Kunnat ovat erilaisia ja se on ollut itsehallinnon tarkoituskin. Näen kuitenkin erittäin vaikeana, jopa mahdottomana ajatuksena sen, että kunnat luokiteltaisiin tehtäviltään erilaisiksi. Olisi erittäin vaikeaa vetää viiva siihen, minkälainen kunta saisi tehtäväkseen minkäkinlaisten palvelujen järjestämisen. Ainakaan asukasmäärä ei kuntien erilaisuuden takia siihen sovellu.

Eduskunnan laissa säätämät palvelut on turvattava siitä riippumatta, mikä taho nuo palvelut järjestää, sillä perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Tähän asuinpaikanvalinnan oikeuteen liittyy vahvasti myös oikeus peruspalveluihin. Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin?

Vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva tehtävien kokoaminen isompiin kokonaisuuksiin on jo nyt mahdollista. Se ei kuitenkaan poista ongelmaa rahoituksen suhteen. Sote-uudistuksen yksi kuumin keskustelun aihe on ollut juuri rahoitusperiaatteen toteutuminen. Olisiko maakunnilla ollut riittävät resurssit turvata sote-palvelut kansalaisille? Samaan aikaan haettiin 3 miljardin euron kustannusten kasvun taittamista. Tarve taittaa sote-kustannuksia huoltosuhteen heiketessä ei ole kadonnut minnekään vaikka työllisyys onkin maassa parantunut.

Nyt kun ennen vaaleja puolueilla tuntuu rahaa olevan uusiin palveluihin, toivoisi myös kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta käytävän yhtä innostunutta keskustelua. Sen sijaan, että kiivaasti ollaan lupaamassa uusia palveluja tai eriyttämässä kuntien tehtäviä, tulisi laittaa perusasiat kuntoon eli turvata nykyisten palvelujen rahoitus.

Kasvu ja erityisesti väestönkasvu on ollut päätavoite kaupunki- ja aluesuunnittelussa ja politiikassa. Nyt kun iso osa kunnista ei väestöltään kasva vaan kutistuu, on rahoitusvälineemmekin ongelmissa. Väestön väheneminen aiheuttaa sen, että aiemmat rakenteet ovat liian raskaita, työllisen väestön maksamat verot vähenevät ja asukasmenoperustaiset maksut kasvavat ainakin aluksi. Samaan aikaan asukaspohjaan perustuvat valtionosuudet voivat jopa heiketä.

Suomessa tarvitaan ehdottomasti aivan uudenlaista väestön vähenemisen huomioivaa kehittämispolitiikkaa. Kunnan asukasmäärän väheneminen ei automaattisesti tarkoita kunnan elinvoiman menetystä. Kunta voi koostaan riippumatta olla vetovoimainen monipaikka-asumisen kunta tai matkailukunta. Nykyinen rahoitusjärjestelmämme ei tunnista kunnolla tämän tyyppistä kehitystä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tärkeätä pohdiskelua, joka (vallitsevan muodin vastaisesti) ottaa huomioon perustuslainkin :)

Muuta ratkaisua en kuitenkaan näe kuin pienimpien ja heikoimpien kuntien radikaalin yhdistämisen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kun kaksi pientä ja heikkoa kuntaa yhdistetään, syntyykö siitä yksi elinvoimainen kunta?

Kuntaliitoksissa syntyneistä suurkunnistakaan ei tahdo syntyä elinvoimaista kuntaa, koska syntyneen kunnan pinta-ala on liki puoli entistä lääniä (esim. Mikkeli, Kouvola, Salo, Hämeenlinna). Suurkunnallakaan ei ole varaa järjestää entistä keskuskuntaa laajemmalle alueelle palveluja. Kunnan sisällä matka peruspalvelujen äärelle kasvaa. On täysin sama, järjestääkö palvelut kunta, maakunta vaiko kuntayhtymä.

Sinä näit ratkaisuksi pienimpien ja heikoimpien kuntien radikaalin yhdistämisen. Miten se on sopusoinnussa tuon perustuslain kanssa? Eikö pienimpien ja heikoimpien kuntien itsemääräämisoikeutta tarvitsekaan kunnioittaa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ihan kuin Suomessa ei ennen olisi kuntaliitoksia tehty. En oleta, että heikoimmissa kunnissa pidetään sankarillista itsemurhaa päätavoitteena.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #4

Vuorela, et kai ole seurannut kuntaliitoskeskusteluja. Kyllä näitä kuntaliitoksia vastustetaan viimeiseen asti. Kyse kuntaliitosten vastustamisessa ei ole useinkaan kunnan, vaan sen valtuutettujen ja virkamiesten, etu.

Joka ikinen kuntaliitos on kokenut vastustusta. Kunnanvaltuustojen päätökset tapahtuvat aina, kuten brexit -äänestys, muutaman äänen erolla. Pahimmillaan yksi ryhmäpäätöksestä livennyt kaataa valmistellun suunnitelman.

"Kunta" on siis yhtä kuin kuntapoliitikot. Ihan ne samanlaiset poliitikot, jotka ajoivat isommissa salongeissa sote-uudistusta. Ne hankkivat käsiinsä on laskelmat tulevan kuntaliitoksen jälkeisistä valtuustopaikkojen jakautumisesta poliittisten ryhmien kesken. Osa päätösperusteista muodostetaan tuonkaltaisten laskelmien perusteella.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #5

Suht lyhyessä ajassa on kuitenkin yli 200 kuntaa onnistuttu liittämään isompiin naapureihin.

Kim Forsell

Tolla ajsttelutavalla viinasta ei sais ottaa yhtään veroa parempi se on ilmaston kannalta sitä vähemmän on ihmisiä saastuttamassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset