Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

Lämpimät terveiset hallitusneuvotteluihin kuntatasolta

Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa ja työpaikkoja on avoinna enemmän kuin vuosiin. Työttömyys on alentunut. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan heijastu kuntatalouteen.

Monen kuntapäättäjän pää painuu talouslukujen edessä. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä. Tulos on miinusmerkkinen 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin näin oli 55 kunnassa.

Pohjois-Pohjanmaalla 19 kuntaa 30:stä, Kainuussa seitsemän kuntaa kahdeksasta ja Lapissa 11 kuntaa 21:stä tekee negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 13, nyt 37.

Ainut maakunta, joka tekee myönteisen tuloksen, on Uusimaa. Tosin Uudellamaallakin negatiivisen tuloksen kuntia oli 14 (26:sta). Yksittäinen vuosi ei toki ratkaise kuntatalouden tasapainoa, vaan kuntatalouden kokonaistilaan vaikuttaa myös kuntien suunnitelmakauden tulos ja lainakanta.

Valtakunnallisesti kuntien taloudellisen tuloksen takana ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu. Kainuun kuntajohtajakokouksissa on syystäkin käyty vakavaa keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.

Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalveluja on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Alueen palvelutarpeet ovat maan keskiarvoa reilusti korkeammat ja nettokustannukset asukasta kohden maan korkeimmat. Vaikeutena ovat erikoissairaanhoidon yhä nousevat kustannukset ja mm. valtakunnalliset ongelmat lääkäreiden ja psykologien saatavuudessa perusterveydenhuoltoon.

Eduskuntavaalien aika oli lupauksien aikaa. Nyt neuvottelijat istuvat Säätytalolla ilmiöpöydissä pohtimassa, mitä mukavaa äänestäjille olisi tarjottavana. Rahakeskustelun äärelle päästään pian. Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5–3 miljoonan euron lisäpanostusta. Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200 000–400 000 euroa. 33 lukiolaiselle ilmainen materiaali tekisi noin 86 000 euroa, kaikille lukiolaisille kertainvestointina noin 260 000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500 000 euroa.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia. Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34–68 uuden hoitajan rekrytointia.

Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.

Selvyyden vuoksi haluan todeta, että en missään tapauksessa halua kirjoituksellani osoittaa, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen ole tavoittelemisen arvoisia asioita.

Politiikassa on aina kysymys arvoista ja rahojen suuntaamisesta. Arvokeskustelu käydään juuri siitä, missä kulkee verotuksen taso ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso. Parannetut palvelut esitetään usein rahoitettavaksi paremmalla työllisyydellä ja verotulojen kasvulla tai leikkaamalla valtion muista kuluista. Tällöin eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rahavirta suunnataan sinne, missä kustannuksetkin syntyvät eli kunnille.

Samaan aikaan meillä on menopaineita jo olemassa olevissa palveluissa. Joillakin kunnilla ne liittyvät enenevässä määrin lasten kasvavaan määrään, toisissa taas sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin.

Menopaineita on myös valtiontaloudessa, kuten poliisien määrärahoissa, rajaturvallisuudessa ja teiden hoidossa.

Verotulojen kasvun tulppana on työikäisen väestön määrän väheneminen. Koko valtiontalouden kannalta tilanne on ongelmallinen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määrästä.

Vuonna 2050 olemme jo ohittamassa väestön huoltosuhteeseen liittyvän taloudellisen vajeen. Tämä väliaika tulisi pystyä hoitamaan romuttamatta nykyistä järjestelmää, mutta kehittämällä sitä paremmin toimivaksi. Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.

Omavastuun vapaaehtoinen nosto auttaa mutta ei korjaa rakenteita. Sitten vapaaehtoista ketuttaa kun jotkut makaavat entistä enemmän hänen uhrauksensa vauhdittamana.

Hyväuskoiset hölmöt jo muutenkin kannattavat tätä yhteiskuntaa. Voisiko tuleva hallitus jo alkaa tarkastella isoa kirjaa (tase) lävitse niin, että kaikki turha kuluki leikataan ja säästyneet rahat jatkossa käytetään sellaisiin toimiin jotka ovat järkeviä. Ei pakollista vaan vapaaehtoisesti pakottavaa päätöksentekoa kiitos.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kaupunginjohtajalta hyvä kirjoitus. Kiitos.

Kaikki turha pitäisi karsia kuntien ja valtion budjeteista ja pyrkiä tarjoamaan toiminnot ja palvelut tulojen ja menojen puitteissa. Elikkä, priorisoida palvelut tärkeysjärjestykseen...

En ole koskaan esimerkiksi ymmärtänyt sitä, että hyvin toimeentuleville eläkeläisille tarjotaan monenlaisia palveluita puoleen hintaan, mutta esim. pienituloinen ja asuntovelkainen perheellinen joutuu maksamaan vastaavista palveluista täyden hinnan. No tällä ei tietenkään korjata koko yhteiskunnan taloutta, mutta pienistä puroista ne suuret virtaukset alkavat...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Siis palattaisiin nuoruuteni aikaan jossa jokainen normaali ihminen huolehti itse asioistaan.
Silloin oli harkitseva sosiaalitoimisto hädässä oleville.
Miten sitten ääniä kalastetaan jos ei rahaa jaeta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Seppo Leskinen: Lainaus kommentistasi "..hyvin toimeentuleville eläkeläisille tarjotaan monenlaisia palveluita puoleen hintaan, mutta esim. pienituloinen ja asuntovelkainen perheellinen joutuu maksamaan vastaavista palveluista täyden hinnan."

Kerrohan joku esimerkki, että noin todella tapahtuu, vai oletko valeuutisen levittäjä. Olen eläkkeellä. Ainakin minä maksan sen mitä muutkin lääkärissä kännistä, lääkkeistä ja sairaalahoidoistakin. Yhteiskunta (Kela) maksaa hoidoistani ja lääkkeistäni suurimman osan, mutta niin se on kaikkien niiden kohdalla, joille kustannuksia ei korvata työterveyshuollon kautta.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Avaava kirjoitus. 2/3 kunnasta tekee jo nyt miinusta ja siihen kun vanhusten hoitajamitoituksen ja maksuttoman varhaiskasvatuksen ynnä muun hyvän ja tarpeellisen joka maksaa lisää niin yhtälöksi jäänee että plussaa tekee 2 tai 3 kuntaa.
Menestyvän kunnan pääkriteeriksi tulee mahdollisimman pieni lapsi- ja vanhusväestö.
Vaikeeta tulee olemaan..

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Hyvä kirjoitus. Tyypillistä, että hallitusohjelmassa luvataan uusia palveluja ja etuja kuntatalouden kustannuksella.
Tätä ovat toteuttaneet miltei kaikki hallitukset 2000-luvulla.

Käyttäjän JuntunenMartti kuva
Juntunen Martti

Ongelmana on isotuloiset eliittipäättäjät kunnissa ja perässä kävelijät.
Eliitti tekee eliitille politiikkaa.
Kaikki pitäisi huomioida päätöksissä.

Käyttäjän JuntunenMartti kuva
Juntunen Martti

Kunnissa pitää myös varautua, eli ennalta ehkäiseviä päätöksiä tehdä, että taloudessa on pelivaraa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset