Politiikan viidakkokirja Pohdintaa yhteiskunnasta ja asiaa tavan ihmisen elämästä

"Halu tehdä muita minua kiinnostavia asioita" menee perheen perustamisen edelle

Luin tämän kirjoituksen pohjaksi uuden perhebarometrin ja minua yllätti, että väestötutkijat ovat yllättyneitä syntyvyyden laskusta. Itselleni tämä ei suinkaan ole mikään yllätys, sillä olen työskennellyt kuntajohtajana kunnissa, joissa syntyvyyden aleneminen on ollut rajua. Syy tähän on ollut lisääntymisikäisen väestön väheneminen ja erityisesti 18-30-vuotiaiden naisten osuuden pieneneminen harvaan asutuissa kunnissa. Hedelmällisyys on pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla muuhun maahan verrattuna, tosin myös täällä pienentynyt.

Keskustelu väestökehityksestä on kiihtynyt jälleen tämän viikon aikana ja tutkimusprofessori Liisa Rotkirch tiivistää asian näin. ”Suomi on muuttunut todella nopeasti kymmenen vuoden aikana. Tutkijana näen asian haasteellisena ja kiinnostavana, sillä emme vielä ymmärrä, mistä syntyvyyden lasku johtuu”.

Viime vuosien syntyvyyden lasku on ollut merkittävä. Tosin tilanne ei ole ennen kokematon. Vuonna 2016 kokonaishedelmällisyys- luku oli Suomessa 1,57. Vuoden 2018 tietojen mukaan nainen synnyttäisi elämänsä aikana keskimäärin 1,41 lasta. Edellisen kerran hedelmällisyys on laskenut alle 1,6:n 1970-luvun alkupuolella, jolloin kokonaishedelmällisyys jäi 1,50:een.

Tilanne tuolloin ei näyttäytynyt niin dramaattisena, koska nuorten ikäluokkien määrä oli huomattavasti nykyistä korkeampi. Nyt olemme tilanteessa, jossa vuoteen 2030 mennessä Suomessa on 75 000 työikäistä vähemmän. Alle 15-vuotiaiden määrä ryhtyi laskemaan jo 1960-luvulla. Tuohon kehitykseen lienee vaikuttaneen merkittävästi myös ehkäisymenetelmien kehittyminen.

Todella harva väestötutkija on nostanut aktiivisesti esille, että maaseudun väestömäärään laskiessa, myös hedelmällisyys on laskenut. Toimiala ja asuinalue vaikuttavat siihen, minkä ikäisenä vanhemmaksi tullaan. Kaupungeissa tullaan vanhemmaksi myöhemmin kuin maaseudulla, ja yrittäjät, maanviljelijät ja kätilöt saavat varhaisemmin lapsia kuin muissa ammateissa toimivat. Lisäksi hedelmällisyys on Helsingissä alhaisin koko Suomessa.

Väestöliiton perhebarometreissä on tiedusteltu aikuisväestöltä, mitkä tekijät olivat tärkeitä syitä sille, miksi lapsen saaminen ei tuntunut ajankohtaiselta. Yksi väittämistä koskee muiden mielenkiinnon kohteiden merkitystä lapsenhankinnan esteenä (”Halu tehdä muita minua kiinnostavia asioita”) ja toinen lapsen vaikutusta nykyiseen elämäntyyliin ("Joutuisin luopumaan nykyisestä elämäntyylistäni"). Nämä syyt olivat nousseet huomattavasti tärkeämmälle sijalle nuorten aikuisten mielissä vuonna 2015 verrattuna aikaisempaan, vuonna 2008 toteutettuun kyselyyn (Miettinen 2015). Kun 2008 vain joka kymmenes nuori aikuinen piti näiden syiden merkitystä hyvin tärkeänä, osuus oli kasvanut runsaaseen kolmasosaan vuonna 2015.

Nykypäivän vanhemmuus näyttäytyykin herkästi selviytymistarina, josta vaivoin selviää hengissä. Luopumisena. Ruuhkavuodet ovat käsite, jota me nuoret aikuiset itse myös ruokimme. Me vaadimme itseltämme ja lapsiltamme aivan liikaa hengästymiseen saakka.

Lapselle on kuitenkin lopulta tärkeää, että hänellä vähintään yksi harrastus ja vähintään yksi ystävä. Tärkeintä on rakastava vanhempi ja turvallinen aikuinen, säännöllinen elämänrytmi, terveellinen ruoka ja riittävä määrä liikuntaa sekä ulkoilua. Lisäksi tarvitaan normaalien elämäntaitojen oppimista. Se ei ole mitään ihmeellistä vaan tavallisia asioita.

Itse synnyin maatalousperheeseen vanhempieni ollessa parikymppisiä. Oman perheeni ensimmäinen lapsi syntyi minun ollessa lähes 31-vuotias. Mitä se vaati? Vakituisen työpaikan, muuton maalle ja avioliiton.

Lisäksi olin siinä onnellisessa asemassa, että lapsi tuli silloin kun häntä toivoimme. Näin ei aina suinkaan ole. Ellen olisi muuttanut kotiseudulle takaisin, en ole varma olisiko minulla vieläkään lapsia. Lisäksi minulla oli mahdollisuus palata takaisin töihin molempien lasten ollessa noin puolivuotiaita. Puolisolla oli mahdollisuus jäädä kotiin lasten kanssa. Koko vanhemmuuden ajan kunnallinen päivähoito, varhaiskasvatus ja isovanhempien tuki on ollut olennainen osa mahdollisuutta sovittaa yhteen työ, vanhemmuus ja vapaa-aika. En koe, että elämä olisi ollut luopumista tai kahlittua. Lapset ovat osa elämää ja aktiivisia yksilöitä sekä persoonia.

Vanhemmuus vaikuttaa miesten tulokehitykseen myönteisesti ja naisten kielteisesti. Perheen perustamisen ei tulisi vaikuttaa kielteisesti naisen palkkakehitykseen. Tarvitsemme poliittisia päätöksiä tämän epäkohdan poistamiseksi. Vanhemmuuden kustannuksia tulee voida jakaa nykyistä paremmin työantajien kesken.

Samoin vanhempien vapaiden jakamista tulee edelleen edistää. Erityisesti yksinyrittävien naisten asemaa äidiksi tulon hetkellä tulee parantaa. Mikäli haluamme edistää naisten yrittäjäksi hakeutumista ja samaan aikaan edistää vanhemmaksi tuloa, on tämä asia otettava erityiseen vakavasti.

Lisäksi tarvitaan muutoksia asenteissa: kotitöiden jakamisessa, työpaikkojen lapsiystävällisyydessä ja vanhemmuuden vaatimuksissa. Perhebarometrin mukaan nuorilla ja jopa nuorilla aikuisilla on selkeästi puutteellinen kuva iän vaikutuksesta naisten ja miesten hedelmällisyyteen. Tämä olisi helposti korjattavissa lisäämällä tietoa lisääntymisterveydestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut lukuisia muutoksia minunkin elinaikana. Osalla niistä ei ilmeisesti ole suurta vaikutusta syntyvyyteen, mutta olisi melko huimaa väittää, ettei mikään yhteiskunnallinen muutos vaikuttaisi mitään syntyvyyteen. Miltei samalla voisi väittää, ettei mikään vaikuta mihinkään.

Blogistin esillenostama muutos, jossa pienviljelijöiden sivuelinkeino, pirttiviljely, on hävinnyt, on varmasti varsin merkittävä syntyvyyden alentaja. Tätä sivuaa kotiäidiyden mahdollisuuksien ja arvostuksen väheneminen. Mökin emännällä on ollut paremmat mahdollisuudet toimia kotiäitinä työnsä ohessa kuin on kaupan kassalla.

Näkyy myös väitettävän, että epävarma tulevaisuus on syntyvyyden esteenä. Tulevaisuus on kuitenkin uskonasia. Jospa tutkittaisiin myös sitä, että onko uskolla merkitystä.

Blogisti asettaa muutostavoitteita. Voipi olla, että ovat ihan hyviäkin, vaan odottaisin myös runsaasti tutkimuksia, mitkä tekijät eniten vähentävät syntyvyyttä. Esimerkiksi kuolemantuomiot sikiöille varsin vähäisistä rikkomuksista ovat ainakin julmia, mutta miten lienee niiden vaikutus väestönkasvuun?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

On tosiasioita, joista ei pääse eroon pelkällä selittelyllä. Ruuhkavuodet ovat kiireisiä ja paljosta joutuu luopumaan, enkä sano tätä kuulopuheiden perusteella, siksi että minulle ei ole kerrottu kauniimpaa tarinaa, vaan nimimerkillä "kokemusta on".

Toiveikkaan selittelyn sijasta tarvitaan konkreettisia tekoja, lakeja, josta tekevät lasten saamisen nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Luettelen tässä mahdollisia keinoja, alkaen sellaisista joiden kokonaisvaikutus olisi todennäköisesti pienin, ja päätyen radikaalimpiin joiden kokonaisvaikutus voisi olla suurikin, mutta siinä samalla myös keinot käyvät radikaalimmiksi eikä välttämättä niin helposti hyväksytyiksi.

- Adoption yläikärajan nostaminen.

- Adoptioon liittyvien sosiaalisten ja taloudellisten kriteerien väljentäminen -- eihän synnytyssairaalassakaan käännytetä pois synnyttäjää jonka sosiaalinen tai taloudellinen tilanne on heikko.

- Sijaissynnytyksen salliminen, jos ei kaikissa tapauksissa niin ainakin kun lapsen tilaaja on saman valtion kansalainen kuin sijaissynnyttäjä.

- Valtion takaama matalakorkoinen lapsenhankkimislaina.

- Valtion takaama matalakorkoinen sijaissynnytys-lapsen hankkimislaina.

- Kohtuuhintainen valtion tukema 24/7 päiväkoti-toiminta, jonka avulla vanhemmuudesta pystyy ottamaan lomaa niin paljon kuin sellainen henkilö kokee tarvitsevansa, jolle syy lapsen hankkimatta jättämiselle on huoli siitä että joutuu "sitoutumaan" ja luopumaan vapaasta ja iloisesta elämäntavastaan.

- Lapsettomana elämä on halpaa, on varaa reissata ja mässäillä. Lapsilisien moninkertaistaminen, satojen prosenttien korotus, jotta lapsilisä kattaa lasten ylläpidon kustannukset. Avioeron yhteydessä yhteiskunta tulkitsee että etävanhemman täytyy maksaa lähivanhemmalle helposti parisataa euroa kuukaudessa per lapsi, tai enemmänkin, koska laskelmien mukaan se on puolet (!) yhden lapsen ylläpidon kustannuksista. Lapsilisä kustannuksia vastaavalle tasolle, sataan prosenttiin kustannuksista. Tämän rahoittamiseen tarvittaisiin veron korotuksia, joille voidaan antaa nimeksi vaikka Väestön ylläpitovero, jotta kenellekään ei jää epäselväksi, mihin tarkoitukseen sitä rahaa tarvitaan.

Nyt kai sitten vain kansalaisaloitteen tai tutun kansanedustajan kautta pyytämään tällaisia lakimuutoksia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Lapsilisän pitäisi riittää siihen että ei ole riskiä elatusmaksuista vauvavahingon sattuessa niin sitten voi miehiäkin kiinnostaa enemmän lisääntyä.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Jos ei olisi elatusmaksuja, moni mies voisi tehdä vapaaehtoisesti lapsen yksinäiselle naiselle. ;-)
Se tulisi yhteiskunnalle kalliiksi.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #6

Minun tietääkseni yhteiskunnalle tulee kalliimaksi se että lapsia ei synny, eli lapsuuden kustannukset saadaan takaisin siinä vaiheessa kun lapsi on kasvanut työikäiseksi ja maksaa veroja ainakin 40 vuoden ajan. Jos tämä uskomus pitää paikkansa, on outoa että yhteiskunnalla ei ole nykyistä enempää halua sijoittaa rahaa lasten syntyvyyteen. Toisaalta vaaleissa on vaikea kalastaa ääniä aiheella johon uppoaa verorahoja lähitulevaisuudessa, ja tuottoa tulee vasta vuosikymmenien jälkeen.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki Vastaus kommenttiin #7

Huoltosuhteen parantaminen syntyvyydellä on jo myöhäistä.
Pitää panostaa syrjäytymisen vähentämiseen ja työurien pidentämiseen alusta ja lopusta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #8

Kyllä tässä vielä on aikaa muutama vuosikymmen päättää, annetaanko Uralilta kotoisin olevan suomensukuisen kansan kuolla sukupuuttoon, vai yritetäänkö kannustaa myös millennium-sukupolvea lasten hankkimiseen, vaikka elämässä olisi niin paljon kaikkea muutakin kivaa kuin lasten hankkiminen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #7

Niin.. Tässähän on pari selvää mekanismia...

Naiset haluaa uraa ja itsenäistä taloutta ennen lapsia. Mutta, yksityiselle puolelle ei oikein aina lisääntymisiässä olevia naisia palkata vauvavahingon takia, joten ovat sitten siinä pätkätyössä ja siirtävät loputtomiin lapsen hankintaa. Paitsi jos nainen hakeutuu julkiselle puolelle mutta se taas tarkoittaa nykyisessä systeemissä kaikenlaisia tutkintoja ja pitäisi opiskella lapsen tekemisen sijasta.

Miehen asema taas yhteiskunnassa semmoinen, että naista ei oikein sitouduteta parisuhteeseen ja jos käy vauvavahinko niin tavallisesti miehen niskoille tippuu elatusmaksut ja se taas ajaa miehen köyhyyteen. Etenkin kun vakituiset, vuosikymmenien työurat samalla työnantajalla ei ole tätä todellisuutta niin se tekee tehokkaan jarrun suunnitella lapsen hankkimista. Ihan taloudellisten riskien hankintaa.

Miten tätä ratkaisisi niin jos vaikka nostaisi lapsilisiä vähän, elatusmaksut pois (koska on ne lapsilisät!) ja jos yhteiskunta tulisi vähän vastaan firmoja enemmän siinä jos työntekijä paukahtaa paksuksi.

Tai sitten vaan joku "vauvavakuutus" pienyrityksille ja miehille että jos vauvariskit realisoituu niin ei mene kaikki persiilleen. Kyllä tuostakin varmaan jotain meteliä tulisi mutta kyllä nuo taloudelliset riskit, riskinsieto kyky ja tulevaisuuden näkymät tässä on avainasemassa.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Jotkut ovat vapaaehtoisesti lapsettomia ja kokevat vanhemmuuden mahdottomaksi. Julkisuudessa heistä on kerrottu viime aikoina enemmän kuin ennen.
Mutta poliitikot eivät ole huomioineet heidän tarpeitaan, kuten steriloimisen helpottamista.
http://steriloimislaki.blogspot.com/

Juhana Jalava

"Me vaadimme itseltämme ja lapsiltamme aivan liikaa hengästymiseen saakka."

Olen vähän surumielisestikin jättäytynyt lapsettomaksi, koska älykkyyteni on keskitasoa, enkä myöskään ole henkisesti kaikkein tasapainoisin.

En ole halunnut ottaa riskiä, että lapseni saisi samanlaiset eväät elämään, jotka minulla ovat, koska en usko, että niillä tulevaisuudessa pärjää.

Viime vuosikymmeninä käynnissä on ollut kehitys, jossa yksilöllisyys ja yksilölliset ominaisuudet korostuvat, yhteisöllisyys vähenee ja ihmisen on selvitäkseen osattava tehdä itsestään tuote.

Enää ei pärjää menemällä porukan mukana. Toisin sanoen elämä ei enää kanna. Ei ole enää virtaa, joka vie mennessään keskiluokkaiseen elämään, vaan on yksilö, jonka on taisteltava itsensä virrassa kärkipaikoille, jotta hän ei menettäisi mahdollisuuttaan vakaaseen työhön ja tulotasoon.

Keskiluokkaisen tulotason tarjoavat matalamman osaamisen työpaikat ovat käytännössä kadonneet. Jotta saisi rahaa ja pärjäisi kilpailussa työmarkkinoilla, on pärjättävä koulutuksessa.

Esimerkiksi pääsykoeuudistus on malliesimerkki nykykehityksestä. Jos sattuu valitsemaan väärän alan yliopistossa ja tahtoisi vaihtaa sitä, se on hyvin vaikeaa, koska paikkoja on tarjolla entisille opiskelijoille mitättömän vähän. On onnistuttava kerrasta.

Kun maailmasta on tullut onnistujien ja kilpailumenestyjien maailma, niin epäilemättä ihmiset pohtivat, tahtovatko he altistaa lapsensa samaan tai jaksavatko he kantaa lapsien aiheuttaman kuorman muun huolen lisäksi.

Miksi nuorten aikuisten ei kannattaisi elää tässä ja nyt ja maksimoida nautintoaan, jos elämä on edes jotenkin kasassa, koska tulevaisuudesta ei tiedä?

Miksi nuori aikuinen tahtoisi luopua onnestaan, kun hän tietää, että tulevaisuudessa elämä voi romahtaa, jos menestys koulutus- ja työkilpailussa loppuu?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Alkaa näin nuorena todellakin nyppimään päähän koko syntyvyyden laskusta keskustelu. Valitetaan juuri, ettei tiedetä mikä on ongelma ja tarjotaan ratkaisuksi erilaisia tukiohjelmia.

Isoin tekijä ehdottomasti on länsimaiden kulttuurimuutos. Työpaikalla on valtava merkitys yhteiskunnassa, joten sen eteen uhrataan enemmän aikaa, mikä on pois perheen luota. Lisäksi työ ei ole enää yhtä paljon suorittavaa työtä, vaan se on entistä enemmän asiantuntijatehtäviä, jotka vaativat enemmän omistautumista kuin vain töihin ajallaan saapumisen (en mollaa duunareita, työnkuva on vain eri).

Lisäksi nykynuori on vapaampi kuin koskaan. Elintaso on korkea ja internetin kautta pääset käsiksi koko maailmaan. Täten on aivan ymmärrettävää ajatella, että kotiin jääminen vauvojen kanssa valvomaan on elämän hukkaan heittämistä, kun voisit olla muutamalla sadalla eurolla vetämässä lonkkaa Goalla. Kun koko maailma on vain kurotuksen päässä, tuntevat ihmiset itsensä velvollisiksi kokemaan sen kaiken.

Mielestäni asialle ei länsimaassa ainakaan nykyään tarjoituilla eväillä mahda mitään. Parasta olisi ehkä vain tukea heitä, jotka lapsia haluavat. Ongelma ei kuitenkaan korjaannu paiskomalla rahaa nuoria päin eikä demokratiassa ketään voi pakottaakaan synnyttämään. Maahanmuutolla asiaa ei myöskään pysty korjaamaan, koska maa ei houkuttele oikeasti töihin haluavia, sekä humanitäärisistä syistä maahan tulevilla on surkeat työllisyysluvut.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Nuorten ihanteet on kaukana muualla kuin lasten tekemisessä taakaksi.
Sosiaalinen media on muuttanut pysyvästi nuorten tapaa ajatella, siellä ihanteet on matkustamisessa, ulkonäössä ja rahassa.

Nykyään näkee useammin parikymppisen hyppäävän uudesta mersusta tai bemarista ulos kuin vanhan liikemiehen.

Myös varmasti monella painaa pieni palkka epävarmassa työsuhteessa, kannattaisi varmaan miten vuokratyösuhteet korreloi syntyvyydenlaskun kanssa.

En usko että on yhtä oikeaa vastausta, vaan monen asian summa miksi lapsen teko ei kiinnosta.

Suurin huoli tuntuu olevan huoltosuhde, vaikka emme osaa ennustaa miten työt edes jakautuvat tulevaisuudessa ihmisten ja koneiden välille.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Syntyvyyden ongelma on vain talous talous talous ja talous.

Kaavoitus rajoittaa rakentamista --> asuntojen hinnat kuplaantuu
Vuokrassa on vuokratulovero --> vuokra-asuminen maksaa
Progressiivinen tulovero --> maksa verollista vuokraa verollisin tuloin
Pakko ostaa asunto --> siellä missä varaa, ei ole töitä
Korkea verotus --> työ maksaa ja vientitilaukset ei kannata
Korkea työttömyys --> epävarma tulevaisuus
Miesten pienituloisuus --> ei ole hyviä isäkandidaatteja
Miesten heikompi asema eroissa --> riskejä ei kannata ottaa
Elatusmaksut ulosttokelpoisia --> lisää riskiä / ei mitään vakuutusta
Opintolaina ainut lainapohjainen tuki --> köyhempi nuoriso

Veroja pitää laskea, valtion tuhlaus minimiin, työllisyys nousuun, omalle tontille pitää saada rakentaa, gryndereille kunnon rakennusmääräoikeudet. Talousliberalismia lisää kiitos.

Kun työllisyys on varma, markkinoilla on riittävän hyvin tienaavia isäkandidaatteja, ja ihmisillä on varaa asua muuallakin kuin 50 neliön kaksiossa, niin sitten voidaan nähdä, että perheitä alkaa syntymään.

Käsittämätöntä, että tätä asiaa ei muka saada hoidetuksi. Ihan älytöntä spedeilyä ja haahuilua, eikä edes professoritason kaverit tajua tätä.

--
Ja nimenomaan lapsilisät ja suuret eläkemaksut ym. eivät tässä auta, vaan ne ovat myrkkyä, koska verotus on myrkkyä. Ei kukaan perusta perhettä lapsilisien takia, eivätkä perheet pysy yhdessä lapsilisillä. Se pointti pitää olla, että on varaa ostaa se iso perheasunto jo yksinkin, ja se perhe halutaan perustaa, koska siihen on aidosti varaa. Ei kukaan halua asettaa elämäänsä 4 vuoden välein vaihtuvan hallituksen vimmaisten sosiaalitukimuutosten varaan, vaan oman työnsä varaan. Se on ihan eri asia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@13. Tosi on. Ei minullakaan omassa piirissäni ole perheellisiä kuin muutama ja suurin osa eivät ole perustaneet lainkaan, koska syyt on juuri siinä mitä olet listannut.

Käyttäjän EmiliaRuha kuva
Emilia Ruha

Tarvittaisiin tutkimusta ilmiön syistä. Pitänee paikkansa, että maaseudulla/ympäryskunnissa on hitusen korkeampi syntyvyys, mutta korrelaatio ei vielä ole sama asia kuin kausaatio. Ehkä maaseudun korkeampi syntyvyys johtuu siitä että siellä asuminen on niin paljon halvempaa. Juho Salon listaamat syyt tuntuvat mutulla järkeviltä. Espoolaisena nuorena, jos haluaisin lapsen, niin vaikeuksia tulisi asuntoa ostaessa. Kaikki muut kuluerät kalpenevat vaikeudessaan sen kanssa, että kolmiot ovat kriittisen 50 000+ kalliimpia kuin kaksiot. Toki myös lapsen ylläpitokulut ovat massiiviset, eikä sekään elintasonpudotus mitenkään houkuta, mutta ne kulut olisivat tehtävissä jos haluaisin lapsen.

Alleviivaan silti tutkimusta. Jos isoin syy tosiaan on taloudellinen epävarmuus niin siihen voi vaikuttaa politiikalla (eikä lisää tukia kiitos, vaan lisää rakennuslupia jotta asuntojen hinnat saadaan siedettävälle tasolle). Työllisyyttä nostavaa politiikkaa, veronalennuksia. Jos isoin syy on se etteivät ihmiset halua lapsia siksi ettei se vastaa heidän elämänihannettaan, niin siihen on vaikea vaikuttaa mitenkään. Propagandakampanjat mediassa sopivat huonosti yhteen länsimaisen valtion kanssa, enkä usko että se edes toimisi. Nyt kun on entistä hyväksyttävämpää valita lapsettomuus, yhä useampi sen valinnan tekee.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Pitää kannustaa hyväosaisia hankkimaan useampia lapsia.
Esimerkiksi kolmannesta lapsesta voisi tulla lapsivähennys verotukseen.
Hyvätuloisilla on korkea veroprosentti, joten he hyötyisivät siitä enemmän.
Huonotuloisia ja heikosti pärjääviä ei kannata kannustaa lapsenhankintaan, koska he tarvitsevat enemmän yhteiskunnan tukea.
Huoltosuhteen kannalta on parempi, että vanhemmilla on varaa elättää itse lapsensa.
Pitkäaikainen ehkäisy saisi olla ilmaista, jotta vahinkoraskauksia tulisi vähemmän.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Vielä yksi asia: On tunnettua, että deittipalveluissa ja avioliittojen välityksessä (marriage agency) naisten kysyntä deittimarkkinoilla lähtee tilastollisesti voimakkaaseen laskuun 30 ikävuoden jälkeen, kun biologinen kello alkaa sanella että nyt ei matkustella romanttisesti maailman ympäri vaan tehdään lapsia. Kuinka suuri merkitys lasten syntyvyyteen on sillä, että on olemassa naisia jotka haluaisivat löytää "sopivan luotettavan isän" kun biologinen kello sanoo että nyt olisi aika, mutta kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa deittimarkkinoilla?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset